Pierre Christin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pierre Christin vuonna 2010.

Pierre Christin (s. 27. huhtikuuta 1938 Saint-Mandé) on ranskalainen sarjakuvataiteilija. Hänet tunnetaan erityisesti Jean-Claude Mézièresin kanssa tekemästään Valérian-sarjakuvasta, joka kuuluu tieteisfiktion piiriin. Valérianin seikkailuja on julkaistu ainakin 14 kielellä, esimerkiksi Ranskassa, Pohjoismaissa, Italiassa, Saksassa ja Hollannissa.

Christin opiskeli Sorbonnessa, mutta muutti Yhdysvaltoihin 1960-luvulla. Opiskellessaan Salt Lake Cityssä kirjallisuutta hän kohtasi toisen maailmansodan vuosista asti tuntemansa Jean-Claude Mézièrsin uudelleen. Palattuaan takaisin Ranskaan he laativat yhdessä kertomuksen Pilote-lehteen. Taiteilijoiden yhteistyö jatkui, ja vuonna 1967 sen hedelmänä syntyi Valérian, jonka seikkailu Les mauvais rêves (Pahat unet) julkaistiin niin ikään Pilote-lehdessä. Suomessa ko. tarina on julkaistu samannimisessä sarjakuva-albumissa.

Christin on kirjoittanut sarjakuvakäsikirjoituksia myös Jacques Tardille, Boucqille ja Enki Bilalille. Kaikki nämä käsikirjoitukset eivät ole yhtä valoisia ja utopistisia kuin Mézièresin kanssa tehdyt, esimerkiksi Bilalille kirjoitettu teksti on tummasävyisempää. Sarjakuvakäsikirjoitusten lisäksi Pierre Christin on kirjoittanut muutamia fiktioteoksia, kuten ZAC, Rendez-Vous en ville ja L'Or du zinc. Hän on laatinut myös käsikirjoitusta animoitua tv-sarja Valérian et Laureline varten.

Albumeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valerian ja Laureline-sarjasta (suluissa olevat vuosiluvut ovat alkuperäisten sarjakuvien julkaisuvuosia)

  • Les mauvais rêves (Pahat unet, 1967-1968)
  • La cité des eaux mouvantes (Liikkuvien vetten kaupunki, 1968)
  • L'empire des 1000 planètes (Tuhannen planeetan valtakunta, 1971)
  • Le pays sans etoiles (Auringoton planeetta, 1972)
  • Bienvenue sur Alflolol (Paluu Alflololille, 1972)
  • Les oiseaux du maître (Isännän linnut, 1973)
  • L'ambassadeur des ombres (Varjojen lähettiläs, 1975)
  • Sur les terres truquées (Väärennetty maailma, 1977)
  • Les héros de l'equinoxe (Päiväntasauksen sankarit, 1978)
  • Métro châtelet direction Cassiopée (Pariisista Kassiopeiaan, 1980)
  • Brooklyn station terminus Cosmos (Brooklynistä kosmokseen, 1989)
  • Les spectres d'Inverloch (Inverlochin aaveet, 1984)
  • Les foudres d'Hypsis (Hypsiksen salamat, 1985)
  • Sur les frontières (Rajoilla, 1988)
  • Les armes vivantes (Elävät aseet, 1990)
  • Les cercles du pouvoir (Vallan piirit, 1994)
  • Les ortages de l'Ultralum (Ultralumin panttivangit, 1996)
  • Par les chemins de l'espace (1997)
  • L'orphelin des astres (Tähtitarhojen orpo, 1998)
  • Par des temps incertains (Epävarmoina aikoina, 2001)
  • Au bord du grand rien (Suuren tyhjyyden reunalla, 2004)