Peter Egge
| Peter Egge | |
|---|---|
 Peter Egge, 1935. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. huhtikuuta 1869 Trondheim, Sør-Trøndelag, Norja |
| Kuollut | 15. heinäkuuta 1959 (90 vuotta) Oslo, Norja |
| Kansalaisuus | norjalainen |
| Ammatti | kirjailija, toimittaja |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | norja |
| Tuotannon kieli | norja |
| Palkinnot | |
|
Gyldendal, 1935 |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Peter Andreas Egge (1. huhtikuuta 1869 Trondheim, Sør-Trøndelag, Norja – 15. heinäkuuta 1959 Oslo, Norja) oli norjalainen näytelmäkirjailija, prosaisti ja toimittaja.[1]
Nuoruus ja avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Egge oli toiseksi vanhin perheen yhdeksästä lapsesta. Vanhemmat olivat kotoisin Nord-Trøndelagista. Kesät hän vietti usein maaseudulla. Myöhemmin hänen kirjailijatyönsä aiheet liikkuivat usein Trondheimissa, ja teoksissaan hän käsitteli perinteisiä maaseudun tapoja Innherredissä, jossa hän asui lapsena ja myöhemmin aikuisena.[1][2]
Egge avioitui 1897 Anna Marie Svensenin kanssa, ja he asettuivat asumaan Kristianiaan, nykyiseen Osloon. Hänen poikansa oli norjalainen poliitikko ja vastarinnan jäsen Ørnulf Egge.[3]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Egge valmistui Trondheimin katedraalikoulusta 1887. Hänen esikoisteoksensa Almue ilmestyi 1891. Myöhemmin hän työskenteli toimittajana Trondheimissa Dagspostenissa Sen jälkeen hänen aikansa jakautui toimittajan ja kirjailijan työhön. Hän kirjoitti suosittuja komedioita, joista ensimmäinen oli Faddergaven (1897), mutta kirjoitti myös vakavia näytelmiä. Kjærlighed og venskap (1905) on hyvä esimerkki vakavia aiheita käsittelevistä näytelmistä. Koko uransa hän kirjoitti sekä komedioita että vakavia näytelmiä. Hänen parhaita teoksiaan ovat Jomfru Nelly Maartens (1897), Gammelholm (1899) ja avioliittoromaani Sydän (1907).[3][4]
1920-luvun alussa Egge alkoi irtautua komedian ja romanttisten tarinoiden kirjoittajan kuvasta. Den hellige sjø (1922) merkitsi siirtymistä romanttisista aiheista uusrealismiin. Tyyli muuttui kuvailevaksi. Tyylin muutos johti vähitellen teoksen Savun halki (1925) syntyyn, ja sitä pidetään hänen parhaana teoksenaan.[3]
Egge oli tuottelias kirjailija. Häneltä ilmestyi teos melkein vuosittain, viimeinen vuonna 1955. Hän kirjoitti neliosaiset muistelmat Minner 1948–1955.[3]
Egge oli Norjan kirjailijaliiton (Den Norske Forfatterforening) puheenjohtaja 1913–1916 ja uudestaan 1935 ja toimi kirjallisen neuvoston puheenjohtajana 1920 ja 1929.[3]
Elokuva Rakkautta vaiko ystävyyttä (1941) perustuu Eggen teokseen Kjærlighed og venskap.[5]
Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sydän: kertomus (Hjertet, 1907), suom. Katri Kalmari-Lehtonen. Porvoo: WSOY, 1910.
- Savun halki: romaani (Hansine Solstad, 1925), suom. Eino Tikkanen. Helsinki: Schildt, 1926
Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gyldendals legat 1935
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Øystein Rottem: Peter Egge, Norsk biografisk leksikon 27.1.2011
- ↑ Peter Egge (1869-1959), Trondheimin kunta (Internet Archive)
- ↑ a b c d e Hans H. Skei ja Morten Moi: Peter Egge, Store norske leksikon 5.11.2012, viitattu 2.2.2018
- ↑ Peter Egge, Den Store Danske
- ↑ Peter Egge Elonet.
| ||||||||||||||||||||||
