Periytyvä monarkia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Periytyvä monarkia on monarkian yleisin muoto ja se on käytössä lähes kaikissa nykyisissä monarkioissa.

Periytyvässä monarkiassa kaikki hallitsijat tulevat samasta perheestä ja valta siirtyy perheenjäseneltä toiselle. Periytyvän monarkian etuja ovat vakaus, jatkuvuus ja ennustettavuus. Se vaikuttaa yleensä rauhoittavasti perheen sisäiseen lojaaliuteen.

Esimerkiksi kuninkaan tai kuningattaren kuollessa tai luopuessa kruunusta muusta syystä siirtyy valta seuraavalle sukupolvelle. Uusi hallitsija valitaan jonkin käytännön mukaisesti entisen hallitsijan lasten joukosta. Lapsen kuollessa valta siirtyy tämän lapselle tai jos lapsia ei ole, veljelle, sisarelle, veljenpojalle, serkulle tai muulle sukulaiselle. Perinnöllisissä monarkioissa kruununperintä säädetään yleensä lailla. Nykyisin yleisin valintatapa pohjautuu jollain tapaa esikoisuuteen, mutta aiemmin on käytetty myös muita valintaperusteita.

Periytyvissä monarkioissa on ollut eroavaisuuksia sen suhteen ovatko tyttäret tasa-arvoisia poikien kanssa.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Hereditary monarchy
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.