Pentti Valkeala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pentti Valkeala (vas.) kuvaamassa Linnan juhlia 1957.

Pentti Valkeala (26. huhtikuuta 1928 Muolaa28. tammikuuta 2017 Helsinki[1]) oli suomalainen elokuvaaja, joka teki yli 40-vuotisen uran ensin suomalaisen elokuvan ja sitten television parissa. Kuollessaan 88-vuotiaana hän oli viimeisiä elossa olleita niin sanotun studioaikakauden suomalaisia elokuvaajia[2]. Hän oli myös suomalaisen televisiokuvauksen uranuurtajia, joka myöhemmällä urallaan erikoistui television urheilukilpailujen kuvaamiseen[3].

Pentti Valkeala kävi keskikoulun ja pääsi vuonna 1946 kamera-assistentiksi Suomen Filmiteollisuus Oy:öön, jossa hän avusti Kalle Peronkoskea, Armas Hirvosta ja Felix Forsmania kaikkiaan yhdeksässä elokuvassa, joiden ohjaajia olivat Orvo Saarikivi, Edvin Laine, Ville Salminen ja T. J. Särkkä. Vuonna 1949 Valkealasta tehtiin B-kuvaaja Edvin Laineen elokuvassa Ruma Elsa, pääkuvaajana Kalle Peronkoski. Valkeala toimi sitten muun muassa Osmo Harkimon B-kuvaajana kahdeksassa elokuvassa, muun muassa Ville Salmisen menestyselokuvassa Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta (1950) ja Matti Kassilan varhaistyössä Radio tekee murron (1951).[2]

Valkeala toimi yhtenä Helsingin olympialaisten kuvaajista ja toimi samoihin aikoihin pääkuvaajana useissa tilaus- ja lyhytelokuvissa. Ensimmäinen pääkuvaajan ominaisuudessa tehty pitkä elokuva oli Ville Salmisen Kipparikvartetti (1952), jota seurasi monta muuta komediaelokuvaa, kuten Matti Oraviston ohjaama Senni ja Savon sulttaani (1952) sekä Ossi Elstelän elokuvat Kaksi vanhaa tukkijätkää (1954), Majuri maantieltä (1954) ja Kaunis Kaarina (1955). Vuonna 1955 Pentti Valkeala kuvasi myös kolme Armand Lohikosken ohjaamaa Pekka Puupää -komediaa: Pekka ja Pätkä puistotäteinä, Kiinni on ja pysyy ja Pekka ja Pätkä pahassa pulassa.[2]

Valkealan viimeiseksi pitkäksi teatterielokuvaksi jäi Jorma Nortimon ohjaus Pikku Ilona ja hänen karitsansa (1957), minkä jälkeen hän siirtyi Yleisradion perustamaan Suomen Televisioon[2]. Alkuvaiheen televisiotoiminnassa tehtävät ulottuivat studioiden ulkopuolisesta filmikuvauksesta studiossa tapahtuvaan tv-kameratyöhön muun muassa monissa Televisioteatterin monikameratuotannoissa, kuten Seppo Wallinin ohjaama Kauppamatkustajan kuolema (1961). 1970-luvun alusta lähtien Pentti Valkeala erikoistui Ylessä urheilukuvaukseen ohjaaja Raimo Piltzin tärkeänä aisaparina. Ura huipentui yli 40 kameralla tallennettuihin yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuihin Helsingissä 1983.[3] Eläkkeelle hän jäi vuonna 1991[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pentti Valkeala Elonetissä.
  2. a b c d e Jutila, Niko: Pekka ja Pätkä -elokuvien kuvaaja Pentti Valkeala on kuollut, Elokuvauutiset 8.04.2017. Viitattu 9.1.2021.
  3. a b Fränti, Mikael: Tv-pioneeri erikoistui urheiluun, 75-vuotishaastattelu, Helsingin Sanomat 25.4.2003. Viitattu 9.1.2021.