Payola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Payola tarkoittaa yhdysvaltalaisessa terminologiassa musiikkiteollisuuden harjoittamaa laitonta lahjontaa tiettyjen musiikkikappaleiden esittämiseksi radiossa.[1] Federal Communications Commissionin ja liittovaltion lain mukaan asemat saavat laillisesti vastaanottaa korvauksia soittoajasta, mutta tällöin lähetyksen yhteydessä on ilmoitettava kyseessä olevan sponsoroitu lähetys ja ilmoitettava sponsoroiva taho. Radion lisäksi määräykset koskevat myös maanpäällisiä televisioasemia ja joiltain osin myös kaapelitelevisiota.[2] Sana payola on yhdistelmä sanoista pay (suom. maksaa) ja Victrola, joka oli kutsumanimi RCA Victorin valmistamalle gramofonille, jonka valmistus aloitettiin 1906.[1]

Payola oli laillista vuoteen 1960 saakka,[3] jolloin Yhdysvaltain kongressi laajensi radio- ja televisiotoiminnan korruptiota koskeneen tutkintansa myös payolaan. Aikaisemmin tutkinta oli koskenut lähinnä ennalta sovittuja tietokilpailuja. Payola otettiin mukaan tutkintaan tekijänoikeusjärjestö ASCAPin aloitteesta. ASCAP uskoi korruption edesauttaneen useiden rock and roll -kappaleiden suosiota. Rock-musiikin tekijänoikeusjärjestönä toimi ASCAPin kilpailija BMI. Tutkinnassa kävi ilmi, että ainakin 255 DJ:tä eri puolilla Yhdysvaltoja oli ottanut vastaan lahjuksia. Heistä asetettiin syytteeseen seitsemän, joista ainoana tuomittiin Alan Freed, joka sai puolen vuoden ehdonalaisen tuomion ja 300 dollarin sakot. Lisäksi hän joutui maksamaan tuloveroa ilmoittamattomista tuloista 37 000 dollaria.[1]

Vuonna 2006 New Yorkin osavaltion syyttäjä Eliot Spitzer esitti haasteen Yhdysvaltojen yhdeksälle suurimmalle radioketjulle. Tutkinnan kohteena olivat muun muassa Jennifer Lopezin, Jessica Simpsonin, Celine Dionin, Good Charlotten ja Franz Ferdinandin kappaleiden radiosoitto.[4] Saavutetuissa sovitteluratkaisussa Entercom maksoi korvauksia 4,25 miljoonaa [5] ja CBS Radio 2 miljoonaa dollaria.[6] Levy-yhtiöistä Universal Music Group maksoi korvauksia 12 miljoonaa, Warner Music Group 5 miljoonaa ja Sony BMG 10 miljoonaa dollaria.[7]

Uusien syytöksien jälkeen vuonna 2007 Entercom, CBS Radio, Citadel ja Clear Channel maksoivat korvauksina 12,5 miljoonaa dollaria, mutta kaikki yhtiöt kielsivät syyllistyneensä väärinkäytöksiin. Lisäksi yhtiöt joutuivat antamaan 4 400 tuntia lähetysaikaa itsenäisille levy-yhtiöille ja paikallisille artisteille.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Parker, Nigel: Music Business: Infrastructure, Practice and Law, s. 78.–79.. Sweet & Maxwell, 2004. ISBN 0421899301. Google kirjat (viitattu 15.2.2010).
  2. The FCC's Payola Rules 21.10.2008. Federal Communications Commission. Viitattu 15.2.2010. (englanniksi)
  3. Robert Rosario: Record Industry Payola 28.5.2002. Paxety Pages. Viitattu 15.2.2010. (englanniksi)
  4. Sean Alfano: Nationwide Radio Bribery Probed 8.2.2006. CBS News. Viitattu 15.2.2010. (englanniksi)
  5. Entercom agrees to settle Spitzer ‘payola’ suit 27.12.2006. MSNBC. Viitattu 15.2.2010. (englanniksi)
  6. CBS Radio Pays $2 Million To Settle Payola Allegations 19.10.2006. ABC News. Viitattu 15.2.2010. (englanniksi)
  7. New Settlement in Payola Probe 11.5.2006. ABC News. Viitattu 15.2.2010. (englanniksi)
  8. John Dunbar: FCC unveils settlement with radio firms 13.4.2007. USA Today. Viitattu 15.2.2010. (englanniksi)