Oulun lapsisurmat

Oulun lapsisurmat on tapaus, jossa Oulun poliisi löysi 3. kesäkuuta 2014 kerrostalon kellarista viiden lapsen ruumiit. Vauvojen äiti Kaisa Emilia Vornanen-Karaduman oli salannut raskaudet ja hylännyt vauvat kotona tapahtuneiden synnytysten jälkeen. Rovaniemen hovioikeus tuomitsi Vornanen-Karadumanin tuomion 13 vuoden vankeudeksi viidestä taposta, mutta ei hautarauhan rikkomisesta. Jutun syyttäjänä toimineen kihlakunnansyyttäjän Sari Kemppaisen mukaan vastaavanlaisia tapauksia ei ole Suomen rikoshistoriassa.

Löytö kellarista

Oulun poliisi sai 3. kesäkuuta 2014 ilmoituksen kaupungin keskustan kerrostalon kellarista löytyneistä voimakkaasti haisevista paketeista. Poliisi löysi paketeista viiden lapsen ruumiit.

Vauvojen 35-vuotias äiti, Kaisa Emilia Vornanen-Karaduman (s. 1979) pidätettiin ja vangittiin epäiltynä viidestä taposta ja viidestä hautarauhan rikkomisesta. Esitutkinnan aikana rikosnimikkeet kovenivat viideksi murhaksi. Kuulusteluissa nainen kertoi synnyttäneensä lapset tai sikiöt kotonaan kuolleina ja säilyttäneensä ruumiit. Hän ei pystynyt kertomaan motiivia teoilleen ja kiisti surmanneensa tahallaan.

Esitutkinnassa vahvistui, että lapset syntyivät vuosina 2005, 2007, vuodenvaihteessa 2010–2011, 2012 ja 2013. Lapset syntyivät Oulun Rommakkokadulla ja Peltokadulla sijaitsevissa asunnoissa. Vauvojen kuolinsyitä ei pystytty ruumiinavauksissa määrittelemään, koska ruumiit olivat pahoin hajonneet. Myöhemmin oikeudenkäynnissä kuullun syyttäjän kuvauksen mukaan Vornanen-Karaduman oli synnyttänyt lapset yleensä vessassa tai kylpyhuoneessa, sitten paketoinut ne muovipusseihin ja sankoon, sulkenut sangon ja vienyt sangon kellariin. Kahdessa tapauksessa nainen oli käyttänyt sangon sijasta löylykiulua ja kenkälaatikkoa. Syyttäjän mukaan nainen oli jättänyt lapset synnytyksen jälkeen ilman hoitoa tai apua.

Tutkinnoissa kuultiin todistajina 28 henkilöä, joiden joukossa oli omaisia, työkavereita ja tuttavia. Vornanen-Karaduman oli kätkenyt raskaudet ulkopuolisilta väljillä vaatteilla. Hänen omaisensa tiesivät yhdestä raskaudesta, jonka nainen oli väittänyt päättyneen keskenmenoon. Eräs Vornanen-Karadumanin entinen esimies oli eräässä vaiheessa epäillyt tämän olevan raskaana, mutta nainen oli selittänyt esimiehelle vatsan pyöristymisen johtuneen edellisenä yönä syödystä rasvaisesta pizzasta. Vornanen-Karadumanin isä kuvasi poliisikuulusteluissa tytärtään patologiseksi valehtelijaksi.

Vornanen-Karadumanin asianajaja kertoi myöhemmin käräjäoikeuskäsittelyn loppulausunnossaan, että Vornanen-Karaduman oli raskaana myös kesällä 2014 poliisin pidättäessä hänet. Kyseinen raskaus keskeytettiin hänen omasta toiveestaan.

Oikeudenkäynti ja tuomio

Oulun käräjäoikeus käsitteli tapauksia neljän päivän ajan joulukuussa 2014. Vornanen-Karadumania syytettiin viidestä murhasta ja viidestä hautarauhan rikkomisesta. Hän kiisti syytteet ja katsoi, ettei ole syyllistynyt minkäänlaiseen rikokseen. Hän katsoi kuitenkin, että jos hänet tuomitaan rikoksesta, niin hän on syyllistynyt korkeintaan kuolemantuottamukseen tai törkeään kuolemantuottamukseen. Vornanen-Karaduman kertoi jokaisen synnyttämänsä vauvan kohdalla kokeneensa, että lapsi oli eloton, koska ne eivät liikkuneet tai itkeneet. Oman kertomansa mukaan hän sai vasta vankeusaikanaan tietää, että vauvat olivatkin olleet elossa.

Käräjäoikeus katsoi Vornanen-Karadumanin toimineen tahallaan vauvojen kuolemaan johtaneella tavalla ja määräsi tämän mielentilatutkimukseen. 1. kesäkuuta 2015 jatkuneessa oikeudenkäynnissä todettiin, että hän oli syyntakeinen, vaikka kärsikin sekamuotoisesta persoonallisuushäiriöstä.

15. kesäkuuta 2015 käräjäoikeus tuomitsi Vornanen-Karadumanin elinkautiseen vankeuteen viidestä murhasta ja viidestä hautarauhan rikkomisesta. Oikeuden mukaan tekojen toistuminen lähes identtisesti viisi kertaa osoitti tekojen olleen suunniteltuja.

Rovaniemen hovioikeus muutti kesäkuussa 2016 Vornanen-Karadumanin tuomion 13 vuoden vankeudeksi viidestä taposta. Hovioikeuden mielestä teot oli tehty erityisen julmalla tavalla, mutta ei kuitenkaan erityisen raa’alla ja julmalla tavalla saati vakaasti harkiten. Hovioikeus katsoi myös, että yksikään teoista ei ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Oikeus hylkäsi myös käräjäoikeuden Vornanen-Karadumanin syyksi lukemat viisi hautarauhan rikkomista, koska sen mukaan Vornanen-Karadumanin tarkoituksena ei ollut käsitellä ruumiita pahennusta herättävällä tavalla, vaan hän pyrki ruumiiden kätkemisillä ainoastaan salaamaan rikoksensa. Oikeuden mukaan Vornanen-Karaduman olisi lähtökohtaisesti tuomittu 15 vuodeksi vankeuteen, mutta hovioikeus katsoi mielenterveyden häiriöiden vaikuttaneen naisen käytökseen, vaikka naisen syyntakeisuus ei ollutkaan alentunut.