Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus (lyh. OVK) tarkoittaa yleisimmin pörssinoteeratun yrityksen (osakeyhtiön) tulosten ja muun kehityksen raportointia osakkeenomistajille vuoden alusta neljännesvuosittain. Pörssinoteerattujen yritysten osavuosikatsauskäytäntö perustuu arvopaperimarkkinalakiin, jonka nojalla pörssiyhtiöiden on julkistettava tilinpäätös ja toimintakertomus sekä puolivuosikatsaus. Pörssinoteerattu yritys voi lisäksi vapaaehtoisesti julkistaa osavuosikatsauksen tai lyhyemmän taloudellisen katsauksen tilikauden kolmelta ja yhdeksältä kuukaudelta. Pörssiyritysten käytännöksi on Suomessa muodostunut osavuosikatsausten ja -tulosten julkistaminen neljännesvuosittain kansainvälisen käytännön mukaisesti.

Tästä on syntynyt käsite kvartaalitalous, joka varsinkin poliittisessa kielenkäytössä on alkanut tarkoittaa kaikkea työntekijän kannalta kielteistä, mitä nopeatempoisesta markkinataloudesta seuraa.

Osavuosikatsauksia laaditaan ja julkistetaan pörssiyhtiöiden lisäksi muissakin yrityksissä. Osavuosikatsauskäytäntö on omaksuttu myös kunnissa ja kuntayhtymissä. Muissa yrityksissä sekä kunnissa ja kuntayhtymissä osavuosikatsausten laatiminen ja julkistaminen on vapaaehtoista.

Sisällöllisesti osavuosikatsaus tarkoittaa yrityksen tai muun talousyksikön välitilinpäätöksen laatimista tilikautta lyhyemmältä katsauskaudelta. Osavuosikatsauksen tarkoitus ja tehtävät ovat pitkälti samat, kuin tilinpäätöksen eli antaa yrityksen tai muun talousyksikön taloudesta ja toiminnasta tietoa sen intressenteille, kuten yrityksen omistajille, sijoittajille, yhteistyökumppaneille, asiakkaille ja henkilökunnalle sekä kunnissa ja kuntayhtymissä erityisesti luottamushenkilöille. Osavuosikatsaus kuuluu ulkoisen laskentatoimen alueelle, mutta se palvelee myös yrityksen tai muun talousyksikön johtoa talousyksikön toiminnan ja talouden ohjaamisessa. Siten osavuosikatsauksella on myös operatiivisen laskentatoimen alueelle kuuluvia tehtäviä.

Yritysten, erityisesti pörssiyhtiöiden osavuosikatsauksen sisältö ja rakenne

Lähtökohtaisesti pörssiyhtiöiden ja muiden yritysten osavuosikatsausten sisältö ja rakenne noudattelevat niiden tilinpäätösten sisältöä ja rakennetta.

Osavuosikatsauksessa on selostusosa, joka vastaa tilinpäätöksen toimintakertomusta, mutta on tätä suppeampi:

Arvopaperimarkkinalain mukaan pörssiyhtiöiden osavuosikatsauksessa on annettava oikea ja riittävä kuva yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Osavuosikatsaus on laadittava noudattaen samoja kirjaamis- ja arvostusperiaatteita, kuin tilinpäätöksessä. Katsauksessa esitettävien tietojen on oltava vertailukelpoisia edellisen tilikauden vastaavan katsauskauden tietoihin.

Osavuosikatsauksen selostusosassa on annettava yleiskuvaus yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä niiden kehityksestä katsauskaudella. Siinä on selostettava katsauskauden merkittäviä tapahtumia ja liiketoimia sekä niiden vaikutuksia yhtiön toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan ja annettava kuvaus liiketoimintaan liittyvistä merkittävistä lähiajan riskeistä ja epävarmuustekijöistä.

Selostus-osassa annetaan tavallisesti tietoja liiketoiminnan kehityksestä yrityksen eri toimintasegmenteillä sekä tilikauden näkymistä liikevaihdon ja liiketuloksen osalta.

Osavuosikatsauksen laskelma-osassa esitetään tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma ja lisäksi liitetiedot siltä osin, kuin oikea ja riittävä kuva edellyttävät. Jos yhtiön on laadittava konsernitilinpäätös, kuten pörssiyhtiöiden kohdalla useimmiten on tilanne, osavuosikatsaus ja sen laskelmat annetaan konsernin tietoina. Pörssiyhtiön osavuosikatsaukseen liitetään tilintarkastajan lausunto, mikäli tilintarkastaja on tarkastanut osavuosikatsauksen.

Kuntien ja kuntayhtymien osavuosikatsaukset

Kunnissa ja kuntayhtymissä osavuosikatsauksen ensisijaisena tehtävänä on tuottaa tilikauden aikana operatiivisen ja luottamushenkilöjohdon päätöksenteon tueksi tietoa kunnan ja kuntayhtymän toiminnan ja talouden tilanteesta.

Osavuosikatsauksen selostus-osassa kerrotaan olennaiset asiat toiminnan ja talouden kehityksestä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen esitetään tavallisesti talousarviota vastaavasti tasapainoitetun tuloskortin periaatteella (Balanced Scorecard). Laskelmina esitetään tuloslaskelma kunnan ja kuntayhtymän tasolla sekä toimialoittain ja vertailut talousarvioon eli talousarvion seurantaraportit. Osa kunnista ja kuntayhtymistä sisällyttää osavuosikatsaukseen myös rahoituslaskelman ja investointilaskelman.

Tulosennusteessa esitetään ennuste koko vuoden tuloksesta tuloslaskelman muodossa toteutuneen kehityksen ja tiedossa olevien tulevaa kehitystä koskevien tietojen perusteella. Tulosennuste, sen osoittaessa merkittäviä poikkeamia talousarviosta ja tavoitetuloksesta, johtaa tavallisesti päätöksiin korjaaviksi toimenpiteiksi tilikauden aikana.

Osavuosikatsaukset laaditaan kunnissa ja kuntayhtymissä joko neljännesvuosittain tai kolmannesvuosittain, joskus puolivuosittain.

Kuntien ja kuntayhtymien osavuosikatsauksen tehtävät painottuvat operatiivisen laskentatoimen alueelle, mutta osavuosikatsaus palvelee myös yleistä tiedottamista kunnan ja kuntayhtymän toiminnan ja talouden tilanteesta. Kuntalaki velvoittaa kunnat tiedottamaan toiminnastaan ja taloudestaan (Kuntalain 29 §).