Omar ibn Abd al-Aziz
Omar ibn Abd al-Aziz eli Omar II oli Umaijadien dynastian Damaskoksen kalifaatin kalifi 717–720 serkkunsa Suleimanin jälkeen.[1]. Hän oli toiminut edeltäjänsä tärkeimpänä neuvonantajana[2] ja päätteli, että laajan valtakunnan koossa pitäminen ei onnistu pelkillä sotavoimilla. Hän pyrki itse elämään vaatimattoman uskovaisen elämää ja saamaan uskonnosta valtakuntaa yhdistävän voiman.[3] Samalla hän sitoi melko itsenäiseksi päässeitä valtakunnan reuna-alueita tiukasti keskushallinnon alaisuuteen. Tarkoitusta varten hän erotti useita kuvernöörejä ja nimitti tilalle itselleen lojaaleja miehiä.[4] Hallitsijana mikään ei ollut liian vähäpätöistä kalifin kiinnostukselle: esimerkiksi Egyptissä hän määräsi puita istutettavaksi Niilin rantapenkalle.[5]
Omar lopetti edeltäjänsä alkaman Konstantinopolin piirityksen vuonna 718 menetettyään sitä ennen suunnattomasti miehiä ja laivoja.[6]
Omaria seurasi kalifina hänen serkkunsa Jazid II (720-24), kalifi Abd al-Malik ibn Marwanin kolmas poika.
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Shaban, M: Islamic history: a new interpretation. Volume 1. Cambridge: , 1971. (englanniksi)
- Petersen, K.: Ihmiskunnan ajantieto. Suomeksi toimittanut Antero Manninen ja Pentti Papunen. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1965.
Viitteet [muokkaa]
