Omalääkäri
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Omalääkäri tarkoittaa lääkäriä, jolle tietyn potilaan hoito kuuluu pitkäaikaisesti. Omalääkärimallissa kullekin potilaalle osoitetaan tietty lääkäri pitkäaikaisesti.
Omalääkärimalli on Norjassa, Tanskassa, Virossa ja useissa Keski-Euroopan maissa. Suomessakin siitä on paljon kokemuksia.
Henkilääkäri tarkoittaa merkittävässä asemassa olevan henkilön omaa lääkäriä.
Tutkimusnäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin Sanomien mukaan hoitosuhteen jatkuvuus on omalääkärimallin ydin, ja on vahva näyttö siitä, että jatkuvuus parantaa hoitotuloksia, alentaa kustannuksia, vähentää kuolleisuutta ja erikoissairaanhoidon tarvetta sekä lisää potilaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyttä.[1]
Pitkät lääkärisuhteet vähentävät terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Tästä on professori Juha Auvisen mukaan erittäin vahva näyttö. Laadukkaan 4,5 miljoonan norjalaisen tutkimuksen mukaan: mitkä pidempi lääkärisuhde, sitä harvemmin potilaat joutuivat päivystykseen, sairaalaan tai kuolemaan. Norjassa hoidon jatkuvuus on hyvä, Suomessa yleensä hoitosuhteet kestävät alle vuoden.[2]
Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosina 1985-1993 Kelan kokeilussa neljässä Suomen kaupungissa yksityiset lääkärit toimivat omalääkäreinä. Hoitoon pääsi paremmin ja hoidon jatkuvuus koheni, lähetteitä tuli vähemmän ja kustannukset eivät nousseet. Lääkärit kuitenkin vastustivat mallia, ja poliittista tahtoa mallin laajentamiseen ei löytynyt.[3]
1990-luvulla yli 70 prosenttia Suomen terveyskeskuksista otti käyttöön väestövastuujärjestelmän, jossa potilaille osoitettiin vastuulääkäri. Lamasäästöjen myötä lääkärin vastuupotilasmäärä kuitenkin kasvoi liian suureksi ja etenkin vuoden 2014 jälkeen omalääkärijärjestelmät ovat vähentyneet.[1]
Hallitusohjelmaan 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2023 omalääkäri-hoitaja-malli kirjattiin Orpon hallituksen hallitusohjelmaan. Näytöt sen hyödyistä ovat sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Tapani Hämäläisen mukaan kiistattomat. Esimerkkinä toimii Tanskan omalääkärimalli. Malli olisi vähemmän lääkärikeskeinen kuin 1990-luvun malli.[4]
Lääkäriliitto esitti, että työterveyslääkärit otettaisiin mukaan omalääkärimalliin, koska julkisella sektorilla lääkäreitä ei ole tarpeeksi. Oulussa on laskettu, että lisälääkärien palkkaaminen maksaisi itsensä kahdeksassa vuodessa takaisin.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Omalääkärimalli olisi kaikkien etu Helsingin Sanomat. 30.10.2023.
- ↑ Norjassa potilaalla voi olla sama lääkäri jopa 15 vuotta, Suomessa lääkäri vaihtuu terveyskeskuksessa lähes joka kerta – Mikä meitä vaivaa? Mediuutiset. 9.8.2022.
- ↑ Milka Valtanen: Tämä on minun päätelmäni (SK 42/20923, sivu 25) Suomen Kuvalehti. 19.10.2023.
- ↑ Terveyskeskuksessa on huomattu, että toimiva hoito perustuu potilaan tuntemiseen – lääkäriltä toiselle pompottelu loppui Yle Uutiset. 20.10.2023.