Olav Selvaag

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jens Olav Walaas Selvaag (17. joulukuuta 1912[1] Vanse14. tammikuuta 2002 Oslo[2]) oli norjalainen insinööri ja rakennusurakoitsija. Selvaag kehitti sodan jälkeisellä jälleenrakennuskaudella Selvaag-tyyppitalon.[1]

Länsi-Agderin läänissä vuonna 1912 syntyneen Olav Selvaagin isä oli lääkäri ja myöhemmin kansanedustaja. Selvaag valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1935 Norjan teknillisestä korkeakoulusta (NTH) Trondheimista. Hän kuului niiden rakennusinsinöörien joukkoon, jotka ensimmäisinä Norjassa saivat opetusta raudoitettujen betonirakenteiden käytöstä.

Urakoitsijan palvelukseen ja urakoitsijaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selvaag aloitti vuonna 1936 pienessä oslolaisessa rakennusliikkessä, jonka omistaja insinööri Fredrik Ringnes huomasi pian Selvaagin kyvyt, liiketoiminta vilkastui ja Selvaag sai enemmän vastuuta. Jo vuonna 1937 Ringnes lupasi ottaa nuoren insinöörin osakkaaksi. Hän toteutti lupauksensa vuonna 1943.[3]

Saksalaismiehityksen aikana Fr. Ringnes oli eräs niistä harvoista rakennusliikkeistä, jotkä järjestelmällisesti kieltäytyivät tekemästä töitä miehittäjille. Sekä Ringnes että Selvaag olivat vastarintaliikkeen aktiiveja. Miehityksen loppupuolella Ringdes joutui painumaan maan alle ja Selvaag hoiti yritystä, samalla hän hoiti Milorgin asevarastoja.[3]

Sodan jälkeen 1945 yhtiö muutti nimensä Ringdes & Selvaagiksi, vuonna 1956 Selvaag osti yhtiökumppaninsa osuuden ja seuraavana vuonna rakennusliike sai nimen Selvaagbygg. Olav Selvaag oli yhtiön johdossa vuoteen 1985 asti, jolloin hänen pojastaan Ole Gunnar Selvaagista tuli yhtiön toimitusjohtaja. Olav Selvaag oli kolme vuotta aiemmin jakanut yhtiön kolmelle lapselleen.[3]

Asuntotuotantoa jälleenrakennuskaudella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jäljilta Norjassa oli valtava puute asunnoista ja muista rakennuksista, mutta myös materiaaleista ja rakentajista. Varsinkin asuntorakentamisessa turvauduttiin vielä silloin perinteisiin rakennusmenetelmiin ja käsityöhon. Laki ja määräykset sitoivat rakentamista, ja samalla rakentamisen kehittämistä vastustettiin lujasti. Rakennustuotantoa oli kuitenkin suuren kysynnän takia tehostettava. Selvaag teki laskelmia siitä, paljonko yhteiskunta säätäisi, jos rakennustyötä kehitettäisiin. Hän kirjoitti vuonna 1948 Suurkäräjille avoimen kirjeen, jossa hän esitti väitteensä: samalla panoksella pystytään rakentamaan kolme kertaa enemmän asuntoja kuin perinteisin menetelmin. Sama kirje lähti myös 12:lle Norjan suurimmalle sanomalehdelle. Selvaagia pyydettiin todistamaan väitteensä. Hän teki sen ensin rakentamalla Osloon Ekebergin kaupunginosan puistoon koetalon saman vuoden syksyllä, vain 12 viikossa. Rakentamisen edullisuus tuli suurinpiirtein todistettua oikeaksi. Selvaag rakensi uudella menetelmällä Osloon vielä kaksi asuinaluetta, Bestumiin ja Veitvetiin. Koetalo Ekebergshuset oli ensimmäinen Selvaag-tyyppinen puutalo ja samalla ensimmäinen moderni norjalainen puutalo.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Olav Selvaag – bedriftens far Selvaag Gruppen. Viitattu 17.2.2013. (norjaksi)
  2. Olav Selvaag er død Dagens Næringsliv. 15.1.2002. NHST Media Group. Viitattu 17.2.2013. (norjaksi)
  3. a b c d Skeie, Jon: Olav Selvaag Store norske leksikon. Fritt Ord og Sparebankstiftelsen. Viitattu 17.2.2013. (norjaksi)