Nyhäkulmumittari
| Nyhäkulmumittari | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Lehtimittarit Sterrhinae |
| Suku: | Kulmumittarit Idaea |
| Laji: | emarginata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Idaea emarginata |
|
| Katso myös | |
Nyhäkulmumittari (Idaea emarginata) on mittareihin kuuluva, vaalea yöperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nyhäkulmumittari on helppo erottaa muista kulmumittarilajeista siipien epätasaisisten reunojen perusteella, mutta väritykseltään se kuitenkin muistuttaa monia sukulaislajejaan. Väritykseltään sukupuolet ovat hieman erinäköiset. Siipien pohjaväri on koiraalla vaalean kellertävä, naaraalla kellanruskea. Molemmilla sukupuolilla on kaikissa siivissä musta, hieman pitkänomainen diskaalitäplä. Ulompi poikkiviiru erottuu selvästi sekä etu- että takasiivessä, mutta tyvipoikkiviiru vain etusiivessä. Siiven keskiosassa on koiraalla hentoa punertavaa, naaralla selvästi mustansävyistä varjostumaa. Siipien ulkosyrjät ovat muodoltaan voimakkaasti mutkittelevat ja siiven kärki sirppimäisesti kaareva. Siipiä reunustavat ripset ovat punertavia. Siipiväli 20–23 mm.[1][2][3]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nyhäkulmumittari elää Länsi-Euroopasta Keski-Aasiaan ulottuvalla vyöhykkeellä.[4] Suomessa nyhäkulmumittaria tavataan koko Etelä- ja Keski-Suomen alueella, mutta yleinen se on vain maan eteläosissa. Laji ei ole missään runsaslukuinen.[3] Perhonen lentää yhtenä sukupolvena heinäkuun alkupuoliskolta elokuun puoleenväliin.[5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämärässä lentävä perhonen, joka viihtyy kosteapohjaisissa lehtimetsissä ja kosteilla niityillä. Perhonen tulee valolle ja lähtee häirittynä helposti lentoon. Toukka talvehtii ja koteloituu yhteenkudottujen lehtien väliin. talvehtii keskenkasvuisena toukkana.[4][2][3]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää monien eri kasvilajien kuihtuneilla lehdillä. Toukka syö myös lehipuiden kariketta.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/i/idaea_emarginata.html
- ↑ a b http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1712
- ↑ a b c d Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint. ISBN 951-99620-7-7
- ↑ a b Peder Skou: The geometroid moths of North Europe (Lepidoptera, Drepanidae and Geometridae). Brill 1986 ISBN 978-9004078598 s. 57–68
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Idaea/emarginata/Idaea%20emarginata.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- kuva toukasta (Arkistoitu – Internet Archive)