Nutturakyyhky

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nutturakyyhky
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kyyhkylinnut Columbiformes
Heimo: Kyyhkyt Columbidae
Suku: Lopholaimus
Laji: antarcticus
Kaksiosainen nimi

Lopholaimus antarcticus
(Shaw, 1794)

Katso myös

  Nutturakyyhky Wikispeciesissä
  Nutturakyyhky Commonsissa

Nutturakyyhky (Lopholaimus antarcticus) on kyyhkyihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Australiassa.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nutturakyyhky voi kasvaa 40–61 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Ruumiinrakenteeltaan lintu on tukevahko, leveäsiipinen ja pitkäpyrstöinen. Lajin pää, kaula ja rinta ovat harmaat ja kaulan höyhenet ovat pitkät. Nutturakyyhkyn tärkeä tuntomerkki on sen otsan harmaa ja niskan punaruskea töyhtö. Selkä ja siivet ovat muuta ruumista tummemman harmaat. Lajin mustassa pyrstössä on harmaa juova.[2][3][4][5][6]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nutturakyyhkyä tavataan Australian itäosissa Queenslandistä Victoriaan. Lajin elinympäristöä ovat erityisesti rannikon sademetsät, mutta myös kuivemmat metsät ja metsien reunamaat. Nutturakyyhky on parvissa liikkuva lintu, ja parven koko vaihteleee muutamasta linnusta jopa 200:n yksilöön. Linnun ravintoa ovat hedelmät. Pesimäkausi on heinäkuulta tammikuulle ja harva risupesä rakennetaan korkeaan puuhun. Naaras munii yhden munan.[2][3][4][5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Lopholaimus antarcticus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.5.2023. (englanniksi)
  2. a b David Gibbs: Pigeons and Doves, s. 572. Bloomsbury Publishing, 2010. ISBN 978-1-8734-0360-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.5.2023). (englanniksi)
  3. a b Joseph Forshaw: Pigeons and Doves in Australia, s. 85-90. Csiro Publishing, 2015. ISBN 978-0-6430-9633-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.5.2023). (englanniksi)
  4. a b Iain Campbell, Sam Woods, Nick Leseberg: Birds of Australia, s. 66. Princeton University Press, 2015. ISBN 978-0-691-15727-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.5.2023). (englanniksi)
  5. a b BirdLife International: The Illustrated Encyclopedia of Birds, s. 251. Dorling Kindersley Ltd., 2011. ISBN 9781405336161. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.5.2023). (englanniksi)
  6. a b Topknot Pigeon Birds in Backyards. Viitattu 10.5.2023. (englanniksi)