North Atlantic Tracks

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

North Atlantic Tracks (NAT) ovat Atlantin valtameren ylittäviä lentoreittejä jotka ulottuvat Pohjois-Amerikan rannikolta Länsi-Euroopan rannikolle. Ne varmistavat ilma-alusten riittävät etäisyydet toisiinsa alueilla, joita tutkavalvonta ei kykene täydellisesti kattamaan. Lentoreittejä käyttävät mannertenväliset lentovuorot, lentokorkeuden ollessa 28 500:sta 42 000:een jalkaan (8835–13020 metriä). Reiteille ohjaaminen ja niillä liikennöinti on erityisen Oceanic Center -lennonjohtokeskuksen hallinnassa. Käytettävä reitti määräytyy sen perusteella mikä tarjoaa mahdollisimman lyhyen ylitysajan. Reittisuunnittelu riippuu useista tekijöistä, joista merkittävin on ilmakehän suihkuvirtaus. Reittiä määrättäessä pyritään välttämään koneeseen kohdistuvaa vastatuulta ja hyödyntämään mahdollisimman paljon myötätuulta. Tämä on tehokkain keino lyhentää lentoaikaa ja alentaa lentokoneen polttoaineenkulutusta. Jotta tällainen optimointi olisi mahdollista, reitit laaditaan päivittäin kulloinkin vallitsevien tuuliolosuhteiden perusteella.

Ennen saapumistaan Oceanic Centerin valvomaan ilmatilaan, koneen lentäjä ottaa yhteyden sen lennonjohtoon ja pyytää selvityksen reitille ilmoittaen arvioidun lentoaikansa reitin alkupisteeseen. Lennonjohto laskee vaaditut lentoetäisyydet ja antaa selvityksen reitille. Voi olla ettei pyydetty reitti ole vapaa koneen nykyisellä lentokorkeudella tai kyseisenä aikana, jolloin lennonjohto määrää vaihtamaan lentokorkeutta tai reittiä. Lentäjä ei voi muuttaa lentokorkeutta tai reittiä ilman lupaa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]