Nils Kjær
| Nils Kjær | |
|---|---|
 Henrik Lundin maalaama muotokuva Nils Kjæristä. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. syyskuuta 1870 Holmestrand, Vestfold, Norja |
| Kuollut | 9. helmikuuta 1924 (53 vuotta) Son, Akershus, Norja |
| Kansalaisuus | norjalainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | norja |
| Tuotannon kieli | norja |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Nils Kjær (11. syyskuuta 1870 Holmestrand, Vestfold, Norja – 9. helmikuuta 1924 Son, Akershus, Norja) oli norjalainen näytelmäkirjailija, novellisti, esseisti, kirjallisuuskriitikko ja teatterikriitikko.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ” | Se joka eksyy, löytää uuden tien. | ” |
Kjærin vanhemmat olivat Nils Henrik Kjær ja Christine Smestad. Hänen puolisonsa oli kääntäjä ja opettaja Fredrikke Margrete ("Maggen") Dons vuodesta 1896.[1]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kjær suoritti examen artiumin 1890 ja opiskeli Oslon yliopistossa 1890–1892.[1] Hänen esikoisteoksensa oli Essays; fremmede forfattere (1895), kokoelma Dagbladetissa ja Kringsjaassa ilmestyneitä esseitä.[2] Hänen ensimmäinen näytelmänsä oli tragedia Regnskabets dag vuodelta 1902. Satiirista komediaa Det lykkelige valg vuodelta 1913 esitettiin menestyksekkäästi monilla Pohjoismaiden näyttämöillä.[2] Oslossa Kansallisteatterissa sen ensi-ilta oli 29. tammikuuta 1914, ja sen tuotti Gustav Thomassen. Päärooleissa näyttelivät Johanne Dybwad "Laviniana" ja David Knudsen poliitikko "Celiuksena".
Kjær julkaisi Ludvig Holbergin komediat 1898.[1] Kokoelmaan Det evige Savn (1907) sisältyy kaksi novellia.[2]
Kjær kirjoitti matkakirjeitä ja osallistui julkisiin keskusteluihin sekä laati kirjallisuus- ja teatterikatsauksia. Hänen artikkeleitaan ilmestyi sanomalehdissä Morgenbladet ja Verdens Gang. Hän oli Aftenpostenin teatterikriitikko 1909–1921 ja kirjoitti Tidens Tegniin vuodesta 1922.[2]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kjærin näkemykset kallistuivat oikealle, ja hän arvosti Mussolinia ja ilmaisi myös antisemitistisiä näkemyksiä.[1]
Kjær on älyllinen, terävä analysoija, kielenkäyttäjänä mainio, ja hänen sanontansa on pirteää ja iskevää.[3] Aikakauslehti Samtidenin muistokirjoituksessa vuonna 1924 Sigurd Hoel luonnehtii Kjæriä pikemminkinkin kriittiseksi ja analyyttiseksi kuin luovaksi. Kjærin lahjakkuus ilmeni enemmän pilkantekona kuin innostuksena.[1]
Onnellinen vaali saa vuonna 1914 laimean arvion Aleksi Kuutilta Suomen Kansallisteatterin syyskauden katsauksessa: "Kappale sinänsä on mielenkiintoinen ja älykkäästi kokoonpantu – – ansioista huolimatta tuntuu kappale kuitenkin jossakin määrin teennäiseltä ja ehdottomasti pitkäveteiseltä."[4]
Mimosan kotiintulon ensi-ilta oli Kansallisteatterissa syyskuussa 1918. Rafael Forsmanin mukaan aihe oli vähäpätöinen mutta sen kuittasivat "teknillinen taituruus, repliikkien henkevä leikittely, paradoksit ja ennen kaikkea näyttelijöille osotettu tilaisuus luonnekuvien esittämiseen".[5]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kritiikki
- Fremmede forfattere, 1895
- Boger og billeder, 1898
- I forbigaaende, 1903
- Smaa epistler, 1908
- Nye Epistler, 1912
- Svundne Somre, 1920
- Siste epistler, 1924
- Ukjente epistler, 1995
- Näytelmät
- Regnskabets dag, 1902
- Mimosas hjemkomst, 1907
- Det lykkelige valg, 1913
- For træet er der haab, 1917
Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuvia ja esseitä, suom. Yrjö Koskelainen. Helsinki: Lilius & Hertzberg, 1910.
- Tilinteon päivä: kolminäytöksinen näytelmä (Regnskabets dag), suom. Yrjö Koskelainen. Helsinki: Lilius & Hertzberg, 1910
- Onnellinen vaali (Det lykkelige valg), esitetty Kansallisteatterissa 1914
- Mimoosan kotiintulo (Mimosas hjemkomst), esitetty Kansallisteatterissa 1918
Näytteitä Kjærin suomennetusta tuotannosta on antologiassa Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja, WSOY 1930
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Christopher Hals Gylseth: Nils Kjær, Norsk biografisk leksikon 13.2.2009, viitattu 1.2.2018
- ↑ a b c d Morten Moi: Nils Kjær, Store norske leksikon 15.2.2009, viitattu 1.2.2018
- ↑ Kjær, Nils, Tietosanakirja osa 4, palsta 1077, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911
- ↑ Aleksi Kuutti, Teatterikatsaus, Aika 1914: 9 s. 338
- ↑ Rafael Forsman, Teatterikatsaus, Aika 1918: 11-12 s. 344–345
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nils Kjær: Katkelmia Florensista, Valvoja, 1908, s. 268-281
| ||||||||||||||||||
