Neuvostoliittoinstituutti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Neuvostoliittoinstituutti oli vuosina 1947–1992 toiminut Suomen opetusministeriön alainen valtion tutkimuslaitos, jonka tehtävä oli koordinoida ja suorittaa Neuvostoliittoon liittyvää tieteellistä tutkimusta ja edistää Suomen ja Neuvostoliiton välistä tieteellistä ja sivistyksellistä yhteistyötä. Ensimmäisen kerran instituutista säädettiin lailla vuonna 1947 sotien jälkeiseen Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden uudelleen järjestelyihin liittyen. Instituutista tuli 1970-luvulla osa Suomen virallista ulkopolitiikkaa [1]

Jälkeen päin, 1990- ja 2000-luvuilla esitettiin näkemyksiä, että Neuvostoliittoinstituutti ei voinut alun jälkeen harjoittaa varsinaista Neuvostoliiton tutkimusta eli länsimaistyyppistä sovjetologiaa, koska tällainen ei sopinut Neuvostoliitolle eikä Suomen virallisen ulkopolitiikan linjaan. [2] .

Neuvostoliiton hajottua instituutin toimintaa jatkoi Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti[3], jonka toiminnassa painottui asiantuntijuuden ja julkaisutoiminnan lisäksi kirjastopalvelujen tarjoaminen venäjäksi ja muilla entisen Neuvostoliiton kielillä. Uudet tehtävät säädettiin asetuksella vuonna 2001 [4]:

  • harjoittaa Venäjää ja Itä-Eurooppaa koskevaa sivistyksellistä yhteistyötä sekä tukea siihen liittyvää tutkimusta;
  • tukea Venäjältä ja Itä-Euroopasta Suomeen muuttaneiden kieltä ja kulttuuria;
  • ylläpitää kirjastoa ja siihen liittyvää tietopalvelua;
  • harjoittaa alansa tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä tarjota asiantuntijapalveluja toimialallaan;
  • pitää yhteyttä koti- ja ulkomaisiin toimijoihin ja edistää muutoin yhteistyötä toimialallaan.

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti lakkautettiin vuonna 2012, ja sen toimintaa jatkoi Cultura-säätiö.

Vuonna 1996 perustettiin Helsingin yliopiston yhteyteen Aleksanteri-instituutti, jonka tehtäväksi annettiin Venäjää ja itäistä Eurooppaa koskevan tutkimuksen ja opetuksen koordinointi, jotka olivat aikaisemmin ainakin osittain kuuluneet Neuvostoliittoinstituutille.

Neuvostoliittoinstituutti toimi Helsingissä, vuodesta 1975 omissa tiloissaan Eiran Armfeltintiellä, joka oli lähellä Tehtaankadulla sijainnutta Neuvostoliiton suurlähetystöä. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti muutti vuonna 1993 tilastokeskuksen entisiin tiloihin Annankadulle. Instituutin johtajana jatkoi Neuvostoliittoinstituuttia 1980-luvulta lähtien johtanut Valdemar Melanko.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]