Naamiointi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sekä väritykseltään että rakenteeltaan maastoa jäljittelevä tarkka-ampujan ghilliepuku.

Naamioinnin tarkoitus on suojata kohde näkijältä siten, ettei sitä havaittaisi helposti vaan erottuisi mahdollisimman huonosti ympäristöstään. Naamiointi ei siis ole kohteen ehdotonta peittämistä.

Sotilaallinen naamiointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naamioitu puolijoukkueteltta

Maastovärit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havaitsemisen vaikeuttamiseksi panssarivaunut, miehistönkuljetusvaunut, merivoimien alukset maalataan maastoväreillä. Maastoväri tekee kohteen maaston kaltaiseksi, mutta ei estä havaitsemista muodon tai koon perusteella.

Naamioverkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naamioverkko on tehokkaampaa naamiointia kuin pelkät maastovärit, koska naamioverkolla voidaan muuttaa kohteen ulospäin näkyvää muotoa.

Maastokuvio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen m/91 maastokuvio
Pääartikkeli: Maastopuku

Univormun maastokuviointi on saksalainen 1930-luvun keksintö, joka on laajennut kaikkialle maastopukujen myötä. Maastokuviot vaihtelevat eri maittain ja on erilainen eri vuoden aikoina. Suomen puolustusvoimissa maastopuvuissa m/62, m/91 ja m/05 on erilainen maastokuvio. Uudessa m/05 on lehtimetsämäisempiä piirteitä.

Muu käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naamiointia käytetään myös henkilön tunnistamisen vaikeuttamiseksi. Myönteisimpinä sovelluksina siitä on järjestetyt naamiaistanssit ja muut leikkimieliset tapahtumat. Mielenosoituksissa ei voi Suomessa naamioitua, sillä laki[1] kieltää nimenomaisesti naamioitumasta tunnistamattomaksi edellyttäen, että aikoo toimia väkivaltaisesti tai omaisuutta vahingoittaen.

Naamiointi eläinkunnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suojaväri

Eläinkunnassa ja jopa kasvikunnassa on naamioinnilla suuri merkitys olemassaolon taistelussa lajin säilymisen kannalta. Maapallon niillä alueilla, joissa vuosittain vaihtelee luminen ja lumeton vuodenaika monet eläimet ovat sopeutuneet siihen ja vaihtavat väriään vuodenaikojen mukaan. Värin vaihto tapahtuu paikkakunnan keskimääräisen lumisen ja lumettoman rytmissä ja tapahtuu siellä asustaville eläimille automaattisesti, geeneihin "kirjoitettuna". Jos siellä asunut eläin siirretään muualle, vaihtaa se väriään entisen "kotinsa" mukaan, vaikka olosuhteet olisivat aivan toisenlaiset. Jotkut eläimet ovat erityisen nopeita naamioitumaan ja vaihtamaan suojaväritystään. Esimerkiksi kameleontti on naamioinnissa nopeimpia ja pystyy vaihtamaan väritystään siirtyessään eriväriseltä alustalta toiselle. Myös kalojen väri noudattelee elinympäristönsä veden väriä. Jos kala siirretään toisenväriseen vesistöön, muuttuu se ennen pitkää uuden vesistön värin mukaiseksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tunnistamattomaksi naamioituminen väkivaltaisessa tarkoituksessa kielletään mielenosoituksissa 30.11.2004. Valtion säädöstietopankki. Viitattu 10.7.2007. (suomeksi)