Muotovaatimus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Muotomääräys)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Muotovaatimus tai muotomääräys tarkoittaa oikeustieteessä sitä, että jokin toimi tulee tehdä tietyllä tavalla, jotta se olisi pätevä. Esimerkiksi sopimusoikeudessa pääsääntönä on muotovapaus. Poikkeustapauksissa laki tai osapuolten sopimus edellyttää sitä, että tulee käyttää tiettyä muotoa. Esimerkiksi sopimuksessa voidaan edellyttää, että kaikki muutokset tai ilmoituksen suorituksista tulee tehdä kirjallisesti.

Jos muotomääräystä ei noudateta, kyse on muotovirheestä.

Suomen kansallisessa lainsäädännössä on useita säännöksiä siitä, että toimenpiteen tulee olla määrämuotoinen, jotta se olisi pätevä (varsinainen muotomääräys). Esimerkiksi testamentti tulee hätätilatestamenttia lukuun ottamatta olla kirjallinen ja se tulee kahden esteettömän todistajan yhtä aikaa läsnä ollen todistaa oikeaksi[1]. Myös hätätilatestamentti tulee tehdä määrätyssä muodossa[2]. Avioehtosopimus tulee tehdä kirjallisesti ja kahden esteettömän todistajan on se todistettava ja lisäksi avioehtosopimus tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastossa tai Ahvenanmaan valtionvirastossa[3]. Kiinteistön kauppa tai lahja tulee tehdä kirjallisesti kaupanvahvistajan myötävaikutuksella[4]. Myös avioliiton solmiminen on määrämuotoinen toimi[5]. Joissakin tapauksissa vaaditaan, että sopimus tehdään kirjallisesti ilman todistajia. Tällaisia sopimuksia ovat maanvuokrasopimus[6] ja sopimus osakeyhtiön perustamisesta[7].

Oikeustieteessä tunnetaan myös epävarsinaiset muotomääräykset, joiden laiminlyönnin seurauksena on haitallisena pidettävä vaikutus[8]. Tällaisina vaikutuksina voi olla rangaistus, sopimuksen täytäntöönpanokelpoisuuden heikentyminen ja rekisteröintikelvottomuus.

  • Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Tämän velvollisuuden laiminlyönti on työsopimuslakirikkomus, josta työnantajan edustaja voidaan tuomita sakkoon.[9]
  • Myyjä saa osamaksukauppasopimuksen perusteella virka-apua esineen takaisin ottamiseksi vain, mikäli osamaksusopimus on tehty laissa säädetyllä tavalla.
  • Ajoneuvon omistajanvaihdos ilmoitetaan ajoneuvorekisteriin rekisteröintitodistuksen ilmoitusosalla. Ilman asianmukaisesti täytettyä ilmoitusosaa ajoneuvoa ei ole mahdollista rekisteröidä. Autokauppa sinänsä on pätevä suullisestikin tehtynä.

Kolmannen ryhmän muotomääräyksiä muodostavat ohjesisältöiset muotomääräykset. Ne on annettu ohjeeksi muun muassa todistelun helpottamiseksi. Niiden noudattamatta jättämisestä ei ole muita haitallisia seuraamuksia.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Perintökaari 10 luku 1 § (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Perintökaari 10 luku 3 § (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Avioliittolaki II osa 3 luku (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Maakaari 2 luku 1 § (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Avioliittolaki 4 luku (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Maanvuokrasopimus 3 §
  7. Osakeyhtiölaki 2 luku 1 § (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. a b Saarnilehto, Ari: Sopimusoikeuden perusteet, s. 54. Talentum, 2009. ISBN 978-952-14-1374-2.
  9. Työsopimuslaki 13 luku 11 § (Arkistoitu – Internet Archive)