Morten Østergaard
| Morten Østergaard | |
|---|---|
_(cropped).jpg) Østergaard kesällä 2015 |
|
| Tanskan talous- ja sisäministeri | |
|
Helle Thorning-Schmidt II
2.9.2014–28.6.2015 |
|
| Edeltäjä | Margrethe Vestager |
| Seuraaja | Karen Ellemann |
| Tanskan veroministeri | |
|
Helle Thorning-Schmidt II
3.2.2014–2.9.2014 |
|
| Edeltäjä | Jonas Dahl |
| Seuraaja | Benny Engelbrecht |
| Tanskan tutkimus-, innovaatio- ja korkeakouluministeri | |
|
Helle Thorning-Schmidt I
3.10.2011–3.2.2014 |
|
| Edeltäjä | Charlotte Sahl-Madsen |
| Seuraaja | Sofie Carsten Nielsen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. kesäkuuta 1976 Aarhus, Tanska |
| Kansalaisuus |
tanskalainen |
| Tiedot | |
| Puolue | Radikaali Venstre |
| Tutkinnot | Aarhusin yliopisto |
| Aiheesta muualla | |
| www.radikale.dk/profile/164 | |
Morten Østergaard (s. 17. kesäkuuta 1976 Aarhus) on tanskalainen poliitikko, joka on toiminut Radikaali Venstre -puolueen puheenjohtajana vuosina 2014–2020 ja ministerinä useaan otteeseen.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Morten Østergaard syntyi Aarhusissa 17. kesäkuuta 1976 korkeasti koulutettuun perheeseen. Østergaardin isovanhemmista kaksi on ollut aktiivisesti mukana politiikassa, mutta kummatkin eri puolueissa kuin lapsenlapsensa.[1]
Lukiossa Østergaard oli vuoden vaihto-oppilaana high schoolissa Yhdysvalloissa. Valmistuttuaan lukiosta Østergaard opiskeli vuosina 1997–2006 valtio-oppia Aarhusin yliopistossa. Opintojensa aikana hän työskenteli markkinointipäällikkönä Dafolo A/S -yrityksessä vuosina 2001–2005.[2][3]
Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Østergaard oli aktiivinen Radikaalin Venstren nuorisojärjestön, Radikal Ungdomin, paikallistoiminnassa jo lukiossa ollessaan. Aktiivisuus palkittiin, kun puolue asetti hänet ehdolle kansankäräjille vuoden 1999 vaaleissa.[3] Lopulta Østergaard valittiin ensimmäistä kertaa kansankäräjille vuoden 2005 vaaleissa Aarhusin vaalipiiristä.[2]
Vuoden 2011 vaalien jälkeen Berlingske-lehti tituleerasi Østergaardia puolueen "kruununprinssiksi" tämän saatua 8 777 henkilökohtaista ääntä Radikaalin Venstren varapuheenjohtajana.[4] Vaalien jälkeen hallitusneuvottelut käytiin Sosiaalidemokraattien ja Sosialistisen kansanpuolueen kanssa, minkä tuloksena Radikaali Venstre sai kuusi ministerinsalkkua. Østergaard nousi tuolloin ensimmäistä kertaa ministeriksi ja sai vastuulleen korkeakoulu- ja tiedepolitiikan.[5][2]
Margrethe Vestagerin tultua valituksi kesällä 2014 Tanskan EU-komissaariksi otti Østergaard hoitaakseen tämän tehtävät niin puolueen puheenjohtajana kuin talous- ja sisäministerinä.[6]
Østengaard luopui puolueensa puheenjohtajuudesta lokakuussa 2020, kun häntä syytettiin puoluetoverinsa Lotte Rodin seksuaalisesta ahdistelusta. Hänen seuraajakseen valittiin Sofie Carsten Nielsen.[7].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Rehling, David: Tvangsintegration er blevet en tvangstanke 21.2.2005. Information. Viitattu 6.12.2019. (tanskaksi)
- ↑ a b c Medlemmer: Morten Østergaard ft.dk. Folketinget. Viitattu 6.12.2019. (tanskaksi)
- ↑ a b Kjærsgaard, Jørgen: Den radikale komet fyens.dk. 31.7.2007. FyensStiftstidende. Viitattu 6.12.2019. (tanskaksi)
- ↑ Politik: Morten Østergaard berlingske.dk. 3.10.2011. Berlingske. Viitattu 6.12.2019. (tanskaksi)
- ↑ Regeringen Helle Thorning-Schmidt stm.dk. 3.10.2011. Statsministerit. Viitattu 14.12.2019. (tanskaksi)
- ↑ Lærke Maach, Maja: DR erfarer: Morten Østergaard overtager Vestagers lederpost dr.dk. 31.8.2014. DR. Viitattu 6.12.2019. (tanskaksi)
- ↑ Morten Østergaard trækker sig efter sag om krænkelser DR. 7.10.2020. Viitattu 6.4.2021. (tanskaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Morten Østergaard Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Margrethe Vestager |
Radikaalin Venstren puheenjohtaja 2014–2020 |
Seuraaja: Sofie Carsten Nielsen |
| ||||||||||
