Monstranssi
Monstranssi (latinan sanasta monstrare, ’näyttää’) on liturginen esine, jota käytetään etenkin katolisessa kirkossa siunatun ehtoollisleivän eli hostian kantamiseen ja julkiseen esillepanoon. Monstranssit otettiin käyttöön Ranskassa ja Saksassa 1300-luvulla, jolloin ne muotoiltiin pyhäinjäännöslippaiden kaltaisiksi. Astia kehittyi nykyisenkaltaiseen muotoonsa 1500-luvun aikana.[1]
Neljännessä lateraanikonsiilissa vuonna 1215 muotoillun katolisen ehtoollisopin mukaan ehtoollisaineet – leipä ja viini – muuttuvat todellisesti Kristuksen ruumiiksi ja vereksi niiden ulkoisten ominaisuuksien säilyessä muuttumattomina. Monstranssia käytetään adoraation välineenä, jonka avulla seurakuntalaiset voivat osoittaa kunnioituksensa Jeesuksen läsnäololle. Ohut ehtoollisleipä kiinnitetään pieneen kuunsirpin muotoiseen kiinnikkeeseen (lat. lunula). Sitä ympäröi lasinen sylinteri tai lipas suojaamassa hostiaa.[2] Usein monstranssi on muotoiltu auringon malliseksi niin, että hostiaa ympäröivät jalometalliset "säteet".[3]
Monstranssi on nuorin keskiajan ehtoollisvälineisiin kuuluvista esineistä. Sitä käytetään erityisesti Kristuksen Pyhän ruumiin juhlan (Corpus Christi) aikaan, jolloin monstranssia ja siinä olevaa hostiaa kannetaan kulkueessa kirkon ulkopuolella.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Monstrance Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.5.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Markus Heikkanen: Suomen kivikirkot keskiajalla, s. 127,128. Otava, 2003. ISBN 951-1-15126-6S.
- ↑ G. Thomas Rayan: The Sacristy Manual, s. 117. Liturgy Training Publications, Archidicese of Chicago, 1993. ISBN 0-929650-92-1. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Monstranssi Wikimedia Commonsissa
