Mesodermi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mesodermi on yksi alkionkehityksen alussa määräytyvistä alkiokerroksista, joka sijaitsee alkiolevyssä endodermin ja ektodermin välissä.

Mesodermin soluista syntyy mm. selkäranka, selkäjänne, sydän, verisuonet, verisolut, munuaiset, lihakset, luita, ruumiinontelon seinämä ja ihon verinahka. Varhaisessa mesodermissa sijaitsee alkion gastrulaation aloittava organisaattorikeskus.

Muodostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mesodermi syntyy varhaisesta ektodermista endodermin indusoimana. Parhaiten mesodermin induktio tunnetaan kynsisammakolla (Xenopus), jonka yksilönkehitystä on tutkittu runsaasti. Xenopus-varhaisalkio on jakautunut kahteen erinäköiseen puoliskoon: vaaleampaan ruskuaisen täyttämään vegetaaliseen puoleen ja pigmentoituneeseen tummaan animaaliseen puoleen. Vegetaalisesta puolesta kehittyy endodermi ja animaalisesta puolesta pääsääntöisesti ektodermi. Vegetaalinen puoli sisältää erityisiä munasolusta perittyjä proteiineja (mm. Vg-1 ja VegT), jotka viestittävät osaa animaalisesta puolesta kehittymään mesodermiksi.

Erilaiset monimutkaiset viestireitit vaikuttavat mesodermin erilaistumiseen moniksi mesodermityypeiksi.

Mesodermityypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla on lueteltuna alkion mesodermityypit, sekä niistä kehittyvät yksilön osat.

  1. Kordamesodermi: selkäjänne
  2. Dorsaalimesodermi: selkäranka, kylkiluut, lihaksia, verinahka
  3. Lateraalilevymesodermi: sydän ja verenkiertoelimistö, ruumiinontelon seinämä
  4. Intermediaarinen mesodermi: munuaiset, sukupuolirauhaset
  5. Pään mesodermi: kasvojen luustolihakset

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]