Merisirri

Merisirri
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Rantalinnut Charadriiformes Alalahko: Kahlaajat Charadrii Heimo: Kurpat Scolopacidae Suku: Sirrit Calidris Laji: maritima
Kaksiosainen nimi
Calidris maritima (Brünnich, 1764)
Merisirrrin levinneisyys. Kesäaikainen levinneisyys keltaisella, talviaikainen sinisellä ja ympärivuotinen vihreällä.
Katso myös
Merisirri Wikispeciesissä   Merisirri Commonsissa

Merisirri (Calidris maritima) on Suomessa harvinainen kahlaaja. Niitä arvioidaan olevan kymmenkunta paria. Lajin nimesi Morten Thrane Brünnich 1764.

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on 19-22 cm, siipien kärkiväli 42-46 cm ja paino 55-105 g. Naaras on kookkaampi. Päältä tummanharmaa, alta vaaleampi, koivet ja nokan tyvi kellertävät. Lennossa erottuu siivellä kapea valkoinen juova. Hiljainen; kutsuääni on korkea piipitys.

Vanhin suomalainen rengastettu merisirri on ollut 20 vuotta 4 kuukautta ja 15 päivää vanha. Euroopan vanhimmaksi mainitaan kuitenkin ruotsalainen 19 vuoden ja 6 kuukauden ikäinen lintu.

Levinneisyys

Merisirri pesii pohjoisen tundramaastossa ja talvehtii merenrannalla vähän etelämpänä. Maailman populaation kooksi arvioidaan 170 000–220 000 yksilöä. Norjassa pesii 15 000 paria ja Ruotsin Lapissa 1 000-3 000 paria. Suomessa se on hyvin harvinainen pesimälaji, mutta talvehtii vähälukuisena Ahvenanmeren, Saaristomeren ja Pohjanlahden saaristossa. Muuttoaikoina marras-joulukuussa sekä toukokuussa voi Saaristomeren ulkokareilla tavata kymmenpäisiä, toisinaan jopa satapäisen, parvia. Suosivat ör-tyyppisiä sorasaaria.

Elinympäristö

Merisirri pesii Lapin käsivarren karuilla tunturiylängöillä. Lisääntymiskauden ulkopuolella merisirrit liikkuvat kivisillä merenrannoilla, ja merisirri onkin ainoa kahlaajalaji, jota tapaa säännöllisesti sydäntalvella Pohjolassa.

Lisääntyminen

Naaras munii kesä-heinäkuun aikana matalaan kuoppaan 3-4 vihertävää tai rusehtavaa, ruskeatäpläistä munaa. Koiras kantaa päävastuun noin 3 viikon haudonnasta ja poikasten hoidosta.

Ravinto

Merisirrin ravintoa ovat hyönteiset, nilviäiset ja äyriäiset.

Lähteet

• Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8

Aiheesta muualla

• Tanskanen, Antti & Halkka, Antti 1987: Merisirrejä ja harmaahylkeitä. - Lintumies 4.1987 s. 178. LYL.
• Merisirri Lintukuva.fi -verkkopalvelussa