Merijänikset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Merijänikset
Aplysia californica, yksi suurimmista merijäniksistä
Aplysia californica, yksi suurimmista merijäniksistä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Kotilot Gastropoda
Alaluokka: Takakiduskotilot Opisthobranchia
Lahko: Merijänikset Anaspidea
P. Fischer, 1883
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Merijänikset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Merijänikset Commonsissa

Merijänikset (Anaspidea, nyk. Aplysiomorpha) ovat kotiloihin kuuluvia kuorettomia nilviäisiä, jotka on luokiteltu lahkoksi [1] ja myöhemmin alalahkoksi.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienimmät merijänikset ovat kaksisenttisiä, suurimmat kasvavat jopa 70 senttimetrin pituisiksi.[2] Aplysia vaccaria voi kasvaa jopa lähes metrin mittaiseksi ja painaa 14 kg. [3]

Merijäniksillä on suun kummallakin puolella pitkähkö lonkero, joka saa eläimen muistuttamaan ulkonäöltään jänistä. Päälaella on kaksi pienempää tuntosarvea. Näköelimet eivät ole kehittyneet varsinaiseksi silmäksi, mutta eläimellä on joitakin valoherkkiä soluja.[4]

Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merijänikset erittävät puolustautuessaan punaista tai valkoista mustetta, jonka tarkoitus on hämätä saalistajaa.[4]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki merijänikset ovat kasvinsyöjiä ja syövät joitakin levälajeja. Osa lajeista syö myös syanobakteereja eli sinilevää.[2] Monet merijänislajit vaihtavat ruokavaliotaan elämänsä varrella: ne saattavat syödä nuorina vain joitakin makrolevälajeja ja aikuisina aivan toisia levälajeja.[3]

Ihminen ja merijänis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dolabella auricularia -nimisen lajin elimistöstä saadaan syöpälääkettä.[5] Pieniä merijäniksiä pidetään meriakvaarioissa. [6] Aplysia-suvun merijäniksiä on saatu myös lisääntymään akvaariossa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS 1998. Viitattu 21.08.2007.
  2. a b Rudman W.B.: Sea Slug Forum 2004. Australia: Australian Museum Online. Viitattu 21.7.2007. (englanniksi)
  3. a b c Toonan, R: Sea Slugs - Part 1 Advanced Aquarist. 2004. Viitattu 16.8.2009. (englanniksi)
  4. a b Philibert Bidgrain: Anaspidea, Sea Hare from Indian Ocean 8.7.2007. Viitattu 21.7.2007. (englanniksi)
  5. Riitta Vauras: Merieliöiden hyökkäys- ja puolustusaineita 2004. Tiede-lehti. Viitattu 21.7.2007.
  6. Siniriutta (akvaarioliike)