M-77 (1935)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
M-77
Aluksen vaiheet
Rakentaja A. A. Zdanovin telakka, Leningrad
Kölinlasku 10. maaliskuuta 1934
Laskettu vesille 2. syyskuuta 1935
Palveluskäyttöön 19. kesäkuuta 1936
Tekniset tiedot
Uppouma 161 t (pinnalla)
202 t (sukellus)
Pituus 37,81 m
Leveys 3,13 m
Syväys 2,58 m
Koneteho 1 × 38-V-8-dieselmoottori 685 bhp
1 × PG-60(35)-sähkömoottori 235 shp
Nopeus 13,25 solmua (pinnalla)
7,5 solmua (sukellus)
Toimintamatka pinnalla: 575 merimailia@13,2 solmua tai 1 600 merimailia@8,2 solmua
sukellus:6 merimailia@7,9 solmua tai 55 merimailia@2,5 solmua
Miehistöä 18
Aseistus
Aseistus 2 × 533 mm M-27 torpedoputkea
1 × 45 mm K-21 -ilmatorjuntatykkiä

M-77 oli Neuvostoliiton laivaston M-luokan sukellusvene.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin Leningradista A. A. Zdanovin telakalta, missä köli laskettiin 10. maaliskuuta 1934. Alus laskettiin vesille 2. syyskuuta 1935 ja otettiin palvelukseen 19. kesäkuuta 1936.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon alus kuului Liepājaan sijoitettuun kapteeniluutnantti S. I. Matvejevin komentamaan 1. sukellusveneprikaatin 4. divisioonaan[2] päällikkönään yliluutnantti N. A. Hljupin. Alus lähti 23. kesäkuuta 1941 merelle, kun se joutui hieman myöhemmin Ventspilsin lähistöllä ilmahyökkäykseen. Alus sukelsi ja nousi pintaan lataamaan akkuja sekä jatkamaan matkaansa Ust-Dvinskiin, jonne se saapui 24. kesäkuuta. Alus siirrettiin 27. kesäkuuta - 6. heinäkuuta Kuivastun, Paldiskin ja Rohukülan kautta Triigiin, mistä se lähti 15. heinäkuuta ensimmäiselle sotaretkelleen Pärnun edustalle. Alus palasi 20. heinäkuuta Triigiin, mistä se siirrettiin 20.-24. heinäkuuta Tallinnan kautta huollettavaksi Kronstadtiin. Aluksen päällikön passiivisuus sotaretkellä oli syynä vapauttaa hänet tehtävistään.[3]

Alus lähti 13. syyskuuta Kronstadtista toiselle sotaretkelleen uuden päällikön kapteeniluutnantti I. N. Kostylevin komennossa. Seuraavana päivänä alus saapui Somerin edustalla olevalle toiminta-alueelleen, jossa sen tuli estää Someria tulittavien Suomen laivaston alusten toiminta. Alus siirtyi 15. syyskuuta korjaamaan havaittuja vikoja Lavansaareen, mistä se lähti paluumatkalle seuraavana aamuna. Alus joutui Saksan ilmavoimien lentokoneen hyökkäyksen maaliksi, mutta se selvisi siitä saapuen Kronstadtiin 17. syyskuuta. Alus siirrettiin 28. syyskuuta Leningradiin.[3]

Alus siirrettiin kesäkuussa 1943 Laatokalle, mistä se palautettiin Itämerelle elokuussa 1944.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Polmar, Norman & Noot, Jurrien: Submarines of the Russian and Soviet navies, 1718-1990. Annapolis: Naval Institute Press, 1991. ISBN 0-87021-570-1. (englanniksi)
  • Bagnasco, Erminio: Submarines of World War Two. Lontoo, Englanti: Arms and Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-331-X. (englanniksi)
  • Valkonen, Antti: Neuvostoliiton sukellusveneet Itämerellä 1941-1945. Koala, 2020. ISBN 978-952-229-209-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Polmar & Noot 1991 s. 257-258
  2. Valkonen 2020 s. 36
  3. a b Valkonen 2020 s. 42