Luterilaisuuden historia

Luterilaisuuden historia käsittää kaikki luterilaisuuden historiaan liittyvät tapahtumat ja seikat. Luterilaisuus syntyi saksalaisen Martti Lutherin ajatusten ja toimien johdosta. Luther oli alunperin munkki Erfurtin augustinolaisluostarissa. Luostarissa ollessaan hän tutki Raamattua ja hänelle heräsi joitakin ajatuksia. 1517 hän julkaisee 95 teesiä anekauppaa vastaan. Leipzigissä 1519 Martti Luther ja Johann Eck käyvät väittelyn armosta, vapaasta tahdosta ja paavin asemasta. Tämän väittelyn myötä Lutherin erimielisyydet sen aikaisen kirkon kanssa enenevät. Seuraavana vuonna Luther esitti kolme kirjoitusta, joissa hän esitti muutokset, joita hän halusi kirkon tekevän. Hän arvosteli muun muassa kirkolliskokouskäytäntöjä. Kirkon hallitsevassa olevia tämä kaikki ei miellyttänyt. 1518 häntä vastaan käytiin harhaoppisuusoikeudenkäynti. 1520 paavi Leo X laati pannauhkausbullan Lutheria koskien. Siihen paavi kirjoitti, että Lutherin pitää peruuttaa teesinsä 60 päivän kuluessa tai hänet tuomitaan harhaoppiseksi. Luther ei perunut teesejään vaan sen sijaan poltti pannauhkausbullan Wittenbergin portilla. Luther kieltäytyi peruuttamasta väitteitään myös valtiopäivillä 1521. Tämän johdosta Saksalais-Roomalaisen valtakunnan keisari Kaarle V julisti hänet valtakunnan kiroukseen. Kuitenkin 1521 alkaen Lutherin kannattajat alkoivat ajaa Lutherin vaatimia uudistuksia vuodesta 1521 alkaen. He vaativat, että munkeilla ja nunnilla oli oltava mahdollisuus halutessaan jättää luostari ja pappien oli saatava mennä naimisiin. Lutherin kannattajien keskuudessa keskusteltiin kuvista kirkoissa. Luther oli sitä mieltä, ettei kuvia kirkoissa pidä kieltää vaan sen sijaan pitää torjua ihmisten mielissä olevia epäjumalankuvia. Vuonna 1555 Saksalais-Roomalaisen valtakunnan keisari Ferninand I:n ja valtakunnan ruhtinaiden toimesta julistettiin Ausburgin uskonrauha, jossa luterilaiset evankeliset säädyt hyväksyttiin. Oli syntynyt luterilaisia alueita, joiden elämäntavassa näkyi paljolti muun muassa katekismuksen kunnioitus.

Luterilaisuuden piirissä on ollut useanlaisia herätysliikkeitä, kuten 1800-luvulla syntyneet lestadiolaisuus, joka on vaikuttanut erityisesti pohjoiskalotin alueella sekä tanskassa vaikuttanut grundtvigilaisuus.