Lumiraja

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lumiraja (engl snow line tai ELA) on se korkeus, jonka yläpuolella on pysyvä lumipeite ja jäätiköitä maan yllä. Lumirajan korkeus riippuu muun muassa lämpötilasta ja sademäärästä. Mitä korkeammilla leveysasteilla ollaan, sitä kylmempää on. Toisaalta kuivuus nostaa lumirajaa. Kesälämpötilan lasku 6,5 °C alentaa lumirajaa 1000 m.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Lumirajan määritelmä

Lumiraja johtuu siitä, että ilma viilenee vuoristoissa ylöspäin mentäessä. Lupulta saavutaan rajalle, jossa satanut lumi ei kokonaan kesällä sula. Vaikka aurinko ehtiikin sulattaa kesällä lunta, lunta kuitenkin kerrostuu vuoren huipulle. Lumi pakkautuu joillain kohdin jäätiköiksi, valuu alas vuoren rinnettä ja sulaa siellä. Alpit näkyvät satelliittikuvissa monesti lumisina ympäristön ollessa lumeton. Lumiraja määritellään yhtenäisen lumipeitteen korkeudeksi merenpinnasta. Esimerkiksi Alpeilla lumipeitteen aika vuodesta piteneen yllemmäs mentäessä. Alhaalla laaksossa voi lumisia päiviä olla 40, ylempänä 200.

Jäätiköt valuvat omalla painollaan lumirajan alle jopa kilometrin verran. Jyrkkä vuorenrinne kiihdyttää virtausnopeutta. Lumirajan alle virtaa ylhäältä uutta jäätä nopeammin kuin vanha ehtii sulaa. Lumiraja on yleensä alempana rannikon lähellä, varsinkin länsirannikon. Sisämaassa kesälämpötilat ovat korkeampia. Arktisella alueella lumiraja on alle 500 m:n korkeudessa. Kun lumiraja koskettaa merenpintaa, ollaan viimeistään ikuisen merijään ja mannerjäätikön alueella.

[muokkaa] Jäätikön tasapainoraja

Lumirajaa kutsutaan monesti englanniksi nimellä ELA (saksaksi GWL), joka tarkoittaa jäätikön tasapainolinjan korkeutta. Tämän yläpuolella syntyy uutta jäätikköä lumesta, alapuolella sulaa. Tämä ei liene täsmälleen sama kuin lumiraja.

[muokkaa] Lumirajan korkeus

Afrikassa päiväntasaajan lähellä lumiraja on noin 4500-6000 metriä merenpinnan yläpuolella, Etelä-Norjassa 1200 metriä, Pohjois-Norjassa 1000 metriä ja Huippuvuorilla noin 500 metriä. Washingtonin osavaltiossa USA:ssa lumiraja on 1600 metrissä.

Kosteus alentaa huomattavasti lumirajaa koska se synnyttää uutta jäätä, joka ei ehdi sulaa lämpimässä. Alaskan runsassateisella läntisellä rannikolla lumiraja on 800 metriä, mutta Albertassa Kalliovuorten toisella puolella 3100 metriä. Pohjois-Norjan lumiraja on 900 metrissä, Pohjois-Ruotsin Skandien itäpuolisten tunturien rinteillä 1500 m. Himalajan lumiraja alenee Tiibetistä etelään mentäessä 1000 m. Toisaalta vaikka Siperiassa on kylmää, lumiraja siellä on korkealal ja jäätiköitä vähän, koska sademäärä on heikko.

Jääkaudella lumiraja aleni satoja metrejä, jopa kilometrin.

Pohjois-Himalajan lumiraja on 5500 - 6000 metriä. himalajan etelärinteillä lumiraja vaihtelee itäisen ja Keski-Himalajan lumirajasta (Nepal, Sikkim) 4400-4480 metriä, läntisen Himalajan 5180-5800 metriin. Gahrwal-vuoren itäpuolella lumiraja on 4,800 ja länsirinteillä 4900 metrissä.

[muokkaa] Lumirajan korkeus

- Huippuvuoret 450 metriä

- Norja Ofoten-vuonon lähistö 1100 metriä

- Etelä-Norjan Bergenin lähistö 1250 metriä

- Pyreneet, Espanja 2800 - 3000 metriä

- Alpit 2400 - 3200 metriä

- Kaukasus-vuoristo: kostea länsipuoli 2700 metriä, kuiva itäpuoli, 3800 metriä

- Päiväntasaajan seutu: Ecuador 4700 - 4800 metriä ja Afrikka Kilimandjaron vuori 5380 - 5800 metriä

[1]

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. Iivari Leiviskä: Maanpinnan muodot ja niiden synty" s. 206
Henkilökohtaiset työkalut