Lockheed Hudson
| Lockheed Hudson A-28/A-29 ja AT-18 |
|
|---|---|
| Lockheed Hudson Mk V | |
| Tyyppi | Kevyt tiedustelupommikone |
| Valmistaja | Lockheed |
| Suunnittelija | Clarence "Kelly" Johnson |
| Ensilento | 10. joulukuuta 1938 |
| Esitelty | 1939 |
| Status | Ei käytössä |
| Pääkäyttäjät | Yhdysvaltain maavoimien ilmavoimissa Royal Air Force Kanadan ilmavoimat Australian ilmavoimat |
| Valmistusvuodet | 1938-1942 |
| Valmistusmäärä | 2584 |
| Kehitetty mallista | Lockheed Model 14 Super Eletra |
Lockheed Hudson oli yhdysvaltalainen Lockheedin valmistama kevyt pommikone, joka lensi ensilentonsa 10. joulukuuta 1938. Kone palveli toisessa maailmansodassa Yhdysvaltain maavoimien, Yhdistyneen kuningaskunnan, Kanadan ja Australian ilmavoimissa. Kone suunniteltiin hieman ennen toista maailmansotaa Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien tarpeisiin.[1]
Suunnittelu ja valmistus [muokkaa]
Brittiläinen hankintakomissio etsi 1938 amerikkalaista merivalvontakonetta Avro Ansonin tueksi. Lockheed esitteli komissiolle 10. joulukuuta 1938 Lockheed 14 Super Electrasta muunnetun merivalvontakoneen, josta valmistettiin brittien toivomien pienten muutosten jälkeen Hudson Mk.I (Lockheedin tyyppimerkintä B14L).[1] Uuden koneen toimitukset alkoivat helmikuussa 1939, ja ensimmäisenä varustettiin toukokuussa RAF:n 224. laivue Leucharin lentotukikohdassa Skotlantissa. Sodan puhjetessa oli toimitettu 78 konetta.
Kaikkiaan Hudson Mk.I ja Mk.II malleja, jossa oli paranneltu potkuri, toimitettiin 351 kappaletta. Koneiden aseistuksena oli nokassa kaksi kiinteää Browning konekivääriä ja lisäksi kaksi konekivääriä Boulton Paulin toimittamassa tornissa. Hudson Mk.III:een lisättiin aseistukseen kolme konekivääriä sekä vaihdettiin yhdeksänsylinteriset 1 100 hevosvoiman Wright Cyclone moottorit 1 200 hevosvoiman moottoreihin. Näin varusteltua versiota valmistettiin 428 kappaletta.[1]
Hudson Mk.V (409 kappaletta) ja Mk.VI (450 kappaletta) varustettiin 14-sylinterisillä 1 200 hevosvoiman Pratt&Whitney Twin Wasp -moottoreilla.[2] RAF:lle toimitettiin myös 380 kappaletta Mk.IIIA ja 30 kappaletta Mk.IV osana Lend Lease -sopimusta.
Lähteet [muokkaa]
- Donald, David: The encyclopedia of world aircraft. Enderby: Blitz editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X. (englanniksi)