Litistyneisyys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sferoidi, litistynyt pallo.

Litistyneisyys on tähtitieteessä taivaankappaleen ominaisuus, joka riippuu mm. kappaleen rakenteesta ja pyörimisnopeudesta. Maa on litistynyt vain hiukan, jättiläisplaneetat runsaasti. Myös nopeasti pyörivät tähdet ovat huomattavan litteitä. Litistyneisyys johtuu päiväntasaajalla vaikuttavasta suuresta keskipakoisvoimasta.lähde? Litistyneisyys on päiväntasaajasäteen ja napasäteen erotus jaettuna päiväntassajasäteellä.

Litistyneisyyden laskukaava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivaankappaleen litistyneisyys lasketaan jakamalla planeetan päiväntasaajasäteen ja napasäteen erotus planeetan päiväntasaajasäteellä.

Jos napasäde jaetaan päiväntasaajasäteellä, b/a, saadaan aspektisuhde. Litistyneisyys f saadaan, kun ykkösestä vähennetään aspektisuhde, ja tuloksesta otetaan käänteisluku.

Lyhyesti tämä ilmaistaan

f=\frac{a-b}{a}=1 - (\mathrm{aspekti\;suhde}).\,\!

Maan päiväntasaajasäde a on 6378,137 km ja napasäde b on noin 6356,752 km. Silloin Maan litistyneisyys on 298,2572 ja soikeus 0,99664717.

Litistyneisyyksiä planeetoille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Planeetta Pyörähdysaika
päivää
Tiheys Litistyneisyys
Merkurius 58,646 5,43 0?
Venus 243,017 5,24 0?
Maa 0,9973 5,52 1/298 = 0,0033396[1]
Mars 1,0260 3,94 1/193 = 0.006476
Jupiter 0,4101 1,33 1/15 0.064874
Saturnus 0,4440 0,70 1/9 0.097962
Uranus 0.718 1,30 1/45 0.022927
Neptunus 0.768 0.017081 1,76 1/40
Pluto


Litistyneisyyden laskemisen likiarvokaava tiheydestä ja pyörähdysajasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Litistyneisyys lasketaan matemaattisesti kaavasta

\epsilon = {R_{e}-R_{p} \over R_{e}} \approx {3 \pi \over 2 G T^{2} \rho}

missä R_{e} on taivaankappaleen päiväntasaajasäde ja R_{p} on napasäde. Likimääräinen kaava sopii nestemäiselle planeetalle, jolla on tasainen tiheys.

Se riippuu gravitaatiovakio G:stä, pyörähdysaika T:stä ja tiheydestä \rho.

Todelliset planeetat koostuvat eri ainaista koostuvista kerroksista, ja nämä aineet puristuvat sisäänpäin mentäessä kasaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Prof. Scalo, John: "PLANETS & LIFE, Astronomy 376/381: Planet Properties". (.pdf-tiedosto, kurssimateriaali) 2007. University of Texas at Austin. Viitattu 30.6.2007. (englanniksi)
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.