Linja-autonkuljettaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdysvaltalainen linja-autonkuljettaja työssään.

Linja-autonkuljettaja (puhekielessä bussikuski) on linja-auton kuljettamisesta ammatikseen vastaava henkilö. Ellei bussissa ole rahastajaa tai muuta toista työntekijää, kuljettaja myös hoitaa tarvittavat kuulutukset sekä rahastuksen ja rahdin vastaanottoon ja luovutukseen liittyvät tehtävät. Linja-autonkuljettajat ovat joko yksityisen liikennöitsijän tai kunnallisen liikennelaitoksen palveluksessa. Työ on joko tilausajoa tai aikataulunmukaista linjaliikennettä. Ammatti vaatii joustavaa asennetta liikenteessä, palvelualttiutta, ystävällisyyttä sekä teknisiä taitoja. Työ on vaihtelevaa ja itsenäistä, ja vaatii kuljettajalta tarkkuutta ja valppautta.

Ammatin työnkuva vaihtelee alueesta ja yrityksestä riippuen. Kaupunkien paikallisliikenteessä ajetaan tiheillä pysäkkiväleillä kaupungin katuverkostolla sekä lähiöalueilla että naapurikunnissa, kun maaseudulla ajetaan pidemmillä reiteillä, joilla pysähdykset ovat paljon harvemmassa. Kaukoliikenteessä ajetaan pääasiassa tärkeimpien taajamien välisiä pikavuoroja. Työ voi olla myös pienoisbusseilla ajettavaa palvelu- tai kutsuliikennettä.

Kuljettajan työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuljettajat ajavat joko kaupunkibusseja tai kaukobusseja. Ensimmäisessä tapauksessa kuljettajat ajavat ennalta määriteltyä reittiä pysähtyen paikoilla, jotka on selkeästi määritelty pysäkeiksi ja merkitty matkustajia varten. Jokaisella pysäkillä kuljettaja ottaa uudet matkustajat kyytiin rahastaen heidät tai valvoen, että he näyttävät voimassa olevan matkalippunsa kuljettajalle tai leimauslaitteelle.

Kaukoliikenteessä on erityyppisiä linjoja. Pikavuorot kulkevat yleensä valtateitä ja palvelevat ensi sijassa suurempien kaupunkien välistä liikennettä. Pysäkit ovat ennalta määriteltyjä ja kuljettaja saa ottaa ja jättää matkustajia vain näillä pysäkeillä. Suuremmissa kaupungeissa pikavuoropysäkkejä on useampia. Reitin varrella olevia pienempiä paikkakuntia kohden on yleensä yksi pysäkki, joko linja-autoasemalla tai pienempien ja/tai syrjäisempien paikkakuntien tapauksessa valtatien varressa. Vakiovuorot palvelevat pienempien taajamien välisiä matkoja ja maaseutua, painottuen nykyään koululaisten matkustustarpeisiin. Vakiovuorot kulkevat yleensä pienempiä teitä, joskus jopa sorateitä. Mikäli jollain reitin osalla ei ole pysäkkejä tai jos tarve sitä vaatii, matkustajat voidaan ottaa kyytiin ja jättää kyydistä missä tahansa turvallisessa kohdassa. Vakiovuoroilla on joskus reitin osuuksia, jotka ajetaan vain tarvittaessa. Näissä tapauksissa asiasta on mainittava kuljettajalle tai tilattava bussi paikalle ennalta puhelimitse.

Kuljettaja voi ajaa myös koulubusseja. Koulubussi kerää lapset aamuisin tai aamupäivisin lasten koteja lähellä olevilta pysäkeiltä ja kuljettaa heidät kouluun. Iltapäivisin tai iltaisin reitti ajetaan toiseen suuntaan keräten lapset koulusta ja kuljettaen heidät kotipysäkeilleen.

Kuljettajan tehtäviin kuuluu matkustajilla olevien matkalippujen voimassaolon ja kelpoisuuden tarkistaminen ja tarvittaessa lippujen myyminen. Bussi ajetaan pysäkille, jos matkustajia on tulossa kyytiin tai jäämässä pois, ja ovet avataan pysähtymisen ajaksi.

Paikallisliikenteessä on perinteisesti ollut rahastajia, jotka ovat palvelleet matkustajia ja hoitaneet matkalippuihin liittyvät asiat. Kaukoliikenteessä on vastaavasti ollut autoemäntiä, jotka ovat myyneet lippuja, tarjoilleet matkan aikana välipalaa ja lastanneet matkatavaroita tavaratilaan. Kuljettajan työ ei sisältänyt asiakaspalvelua, vaan hän piti huolen ajamisesta. Nykyään rahastajista ja autoemännistä on länsimaissa pitkälti luovuttu säästösyistä ja kuljettaja hoitaa heidän tehtävänsä ajamisen lisäksi.

Kuljettajan vastuulla on auton valaistuksen, ilmastoinnin ja lämmityksen säätämisen matkustajille miellyttäväksi. Lisäksi hän voi käyttää autossa olevia ääni- tai videolaitteita. Muut tehtävät liittyvät auton kunnossapitoon, kuten jäähdytysveden, öljyn ja rengaspaineen tarkastaminen. Kuljettaja tankkaa auton ja tekee välttämättömät huoltotoimenpiteet. Mikäli bussi rikkoutuu, joutuu kolariin tai ilmenee muu vakava tilanne, kuljettaja ilmoittaa asiasta työnjohtoon ja tilanteesta riippuen myös viranomaisille pyytäen tarvittaessa apua.

Vaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuljettaja englantilaisen kaupunkibussin sisällä

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa bussinkuljettajalta vaaditaan D-ajokortti, joka tunnetaan linja-autokorttina, ja syyskuusta 2008 lähtien myös ammattipätevyyskoulutus. Ammattipätevyyden saavuttaminen vaatii yleensä ainakin 280 tunnin koulutuksen ja kuljettajakokeen läpäisyn. Yli 23-vuotiaat voivat käydä lyhyemmän koulutuksen, joka on ainakin 140 tuntia. Alle 23-vuotiaat kurssin käyneet voivat ajaa paikallisliikenteessä, jossa reitti on enintään 50 kilometriä.

Ajokokeessa on mahdollisuus ajaa joko automaattivaihteisella tai käsivaihteisella linja-autolla. Jos ajokoe on ajettu automaattivaihteisella bussilla, ajokorttiin tulee rajoitus, joka sallii ajamisen vain automaattivaihteisella bussilla. Ajokoulutus tulee usein lyhyemmäksi automaattivaihteisella bussilla ja koska suuressa osassa Ruotsin busseja on automaattivaihteet, monet yhtiöt katsovat käsivaihteisen bussin ajamisen opettamisen tarpeettomaksi.

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa linja-autonkuljettajan täytyy täyttää seuraavat vaatimukset:

  • Vähimmäisikä 18 vuotta
  • Ajokorttiluokat D1 ≤16 henkilöä tai D >16 henkilöä.

Mahdollisia ylimääräisiä vaatimuksia:

  • DE-ajolupa perävaunullisen bussin ajamiseen. Suomessa ei linja-autolla saa hinata varsinaista perävaunua. Mutta esimerkiksi ns. "markkinajunan" kuljettaminen vaatii DE-ajoluvan.
  • Suoritettu ammattitutkinto
  • Soveltuvuustesti

Ikäraja 18 v tai 21 v (18 v edellyttää puolustusvoimissa tai ammattioppilaitoksessa suoritettua koulutusta, joka on ammattitutkintoon tähtäävää). Koulutus sisältää mm. asiakaspalvelua, kaupunki-, kauko- ja tilausliikennettä (josta kahdesta annetaan näyttökokeessa tutkintonäyttö), ajoneuvotekniikkaa, liikennesääntöjä ja lainsäädäntöä, ensiapukoulutusta (EA2 kurssi + pelastus- ja sammutusharjoitus), vieras kieli, lähinnä englannin kieli, ADR-lupakoulutus, joka sisältyy tutkintovaatimuksiin vaikka linja-autolla ei lupaan vaadittavia määriä vaarallisia aineita kuljeteta, sekä ajokoulutusta vähintään normaaliin linja-autonajo-oikeuteen vaadittava minimimäärä.

Kuljettajalla on myös oltava hyvä terveys, hyvä näkö ja kuulo sekä hyvä arviointi- ja huomiokyky. Tarkkuus, huolellisuus ja vastuullisuus ovat tärkeitä, sillä kuljettaja vastaa matkustajaturvallisuudesta.

Yhdistynyt kuningaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneessä kuningaskunnassa bussinkuljettajaksi haluavien on täytynyt läpäistä teoriakoe ja ajokoe nimeltään ”Passenger Carrying Vehicle (PCV)”.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linja-autonkuljettaja.