Likert-asteikko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Likert-asteikko on kyselylomakkeissa käytettävä vastausasteikko. Asteikossa on joukko asenneväittämiä, jotka ilmaisevat sekä kielteistä että myönteistä asennetta kyseiseen kohteeseen[1], ja vastaajat arvioivat niitä viisiportaisella asteikolla, jonka vastausvaihtoehdot ovat esimerkiksi:

  1. täysin eri mieltä
  2. jokseenkin eri mieltä
  3. ei samaa eikä eri mieltä
  4. jokseenkin samaa mieltä
  5. täysin samaa mieltä

Väittämät voidaan laatia myös niin, että vastaaja voi ilmoittaa tyytyväisyytensä asiaan (erittäin tyytyväinen - jokseenkin tyytyväinen - ei tyytyväinen eikä tyytymätön - jokseenkin tyytymätön - erittäin tyytymätön) tai arvioi vaikkapa saamaansa palvelua kuvaavia väittämiä asteikolla erittäin hyvä - melko hyvä - ei hyvä eikä huono - melko huono - erittäin huono. Asteikon kehitti Rensis Likert 1930-luvulla.[1] Suomalaisissa kyselyissä näkee käytettävän myös neliportaista asteikkoa, josta keskimmäinen vaihtoehto puuttuu.

Lisäksi asteikoissa käytetään vaihtoehtoa 'en osaa sanoa' (EOS) tai 'en osaa sanoa/ei koske minua'. Tämä vaihtoehto ei ole neutraali, Likert-asteikon keskimmäinen vaihtoehto. Valitsemalla vaihtoehdon 'en osaa sanoa' vastaaja ei ehkä tiedä asiasta, hän ei ehkä halua ottaa kantaa tai väittämään annetut vaihtoehdot eivät muutoin kuvaa hänen ajatuksiaan. EOS tulee sijoittaa lomakkeessa Likert-asteikon ulkopuolelle, viimeiseksi vaihtoehdoksi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kalliopuska, Mirja: Psykologian sanasto, s. 117. Helsingissä: Otava, 2005. ISBN 951-1-20094-1.
  2. Vehkalahti, Kimmo: Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Tammi, 2008.
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.