Lepidobotryaceae

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lepidobotryaceae
Lepidobotrys staudtii
Lepidobotrys staudtii
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Celastrales
Heimo: Lepidobotryaceae
J.Léonard, nom. cons.
Suvut
Katso myös

  Lepidobotryaceae Wikispeciesissä
  Lepidobotryaceae Commonsissa

Lepidobotryaceae on pieni, kaksi- tai kolmelajinen kasviheimo, joka muodostaa koppisiemenisten Celastrales-lahkon yhdessä kelaskasvien (Celastraceae) kanssa.[1]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimon kasvit ovat puita, joiden puu on fluoresoivaa. Lehdet sijaitsevat kahdessa rivissä, ja lapa niveltyy ruotiin. Lapa on yksinkertainen, ehytlaitainen, ja sen tyvessä on yksi pitkä korvakkeentapainen stipelli, varsinaiset korvakkeet ovat harvinaisia. Kukat ovat yksineuvoisia ja kasvit kaksikotisia, hede- ja emikasvit ovat erikseen. Kukinto on terminaalinen ja tiheä; usein kukinto näyttää sijaitsevan lehteä vastapäätä, sillä se joutuu sivuun lehtihangasta rotevan hankaverson takia. Kukat ovat pieniä. Verhiö ja teriö ovat samankokoisia ja erilehtisiä. Heteitä on kymmenen ja ne ovat pituudeltaan kahdenlaisia, tyveltään yhtyneitä ja sijaitsevat kahdessa kiehkurassa: pidemmät kohdakkain terälehtien kanssa, lyhyemmät verholehtien kanssa. Mesiäinen sijaitsee hedetorven sisäpuolella. Kaksi tai kolme yhteenkasvanutta emilehteä muodostaa sikiäimen; vartalot ovat joko toisistaan enemmän tai vähemmän erillään ja luotit pallomaisia tai vartalo on lyhyt ja luotti liuskainen. Siemenaiheita on kaksi kussakin emilehdessä kärki-istukassa. Hedelmä on liiteluomainen kota, jonka sisäkerros eli endokarppi on erillinen; kodan keskipylväs on pysyvä. Siemenet ovat vaipallisia.[1]

Lehden ja kannan välinen nivel ja korvakemainen stipelli lavan tyvellä viittaavat siihen, että näennäisesti yksinkertaiset lehdet ovat todellisuudessa yksilehdykkäisiä; lehti on ollut alun perin kerrannainen, mutta on sitten surkastunut niin, että vain yksi lehdykkä on jäänyt jäljelle.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimon lajit ovat levinneet sekä Afrikkaan että Amerikkaan. Lepidobotrys staudtii kasvaa Kongossa ja Ruptiliocarpon caracolito hajanaisesti Keski-Amerikasta Peruun ulottuvalla alueella.[2]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimo kuuluu Celastrales-lahkoon kelaskasvien (Celastraceae) ollessa lahkon toinen heimo. Heimossa on kaksi lajia, jotka on mainittu edellä. Ainakin lajilla Ruptiliocarpon caracolito on spirotriterpenoidi-yhdisteitä, mikä on ainutlaatuista koppisiemenisillä. Aikaisemmin heimoa, tai ainakin Lepidobotrys-sukua, on pidetty käenkaalikasvien (Oxalidaceae) sukulaisena (sekä Cronquist 1981 että Takhtajan 1997).[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]