Lehtovähämittari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lehtovähämittari
Chloroclystis v-ata01.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Kenttämittarit Larentiinae
Suku: Chloroclystis
Laji: v-ata
Kaksiosainen nimi
Chloroclystis v-ata
(Haworth, 1809)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Lehtovähämittari Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lehtovähämittari Commonsissa

Lehtovähämittari (Chloroclystis v-ata) on pienikokoinen mittariperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehovähämittari on siipiväliltään pieni ja siipien pohjaväri on sammaleenvihreä. Siiven poikkiviirut ovat enimmäkseen vaaleita, mutta ulommassa poikkiviirussa on siiven etureunan puolella musta, hyvin erottuva v-kirjaimen muotoinen kuvio, mistä laji on saanut myös tieteellisen nimensä. Jyrkän mutkan jälkeen poikkiviiru tekee kaarevan mutkan ulkospäin ja siiven takareunaa kohti poikkiviiru häviää jokseenkin täysin. Takasiivet ovat tasaisen vaaleat ja niiden kaareva viiru erottuu vain heikosti. Siipiväli 13–14 mm.[1][2]

Suvussa Pasiphila on muutamia muita samannäköisiä mittareita.

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskieurooppalainen laji, jonka levinneistyys ulottuu idässä Venäjän poikki Japaniin asti.[2] Suomessa lehtovähämittaria on tavattu vuodesta 1985 alkaen ja laji on vähitellen leviämässä etelä- ja lounaisrannikolta sisämaahan päin. Lentoaika on kesäkuun puolivälistä heinäkuuhun.[3][4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuiset perhoset lentävät yöllä ja tulevat valolle. Suomessa yksilöitä on löydetty pääasiassa ajamalla ne lentoon lepopaikoistaan.[2]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää monilla eri ravintokasveilla, erityisesti niiden kukinnoissa.[2]

Suomenlehtovähämittari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenlehtovähämittari (Chloroclystis v-ata ssp. relicta) on lehtovähämittarin endeemisesti Suomessa tavattava alalaji. Se on luokiteltu vuoden 2010 uhanalaisarvioinnissa vaarantuneeksi (VU)[5]. Alalaji oli aikaisemmin rauhoitettu, mutta rauhoitus päättyi 1. heinäkuuta 2013. Se on kuitenkin edelleen erityisesti suojeltavien lajien listalla.[6]

Suomenlehtovähämittari on atlanttisen lämpökauden jälkeinen relikti, joka on elänyt kantalajista täysin eristyneenä populaationa tuhansia vuosia. Alalaji syntyi kun noin 3000 vuotta sitten Oulun korkeudelle saakka levittäytyneet lehmusmetsät pirstoutuivat ilmaston kylmenemisen seurauksena, ja osa lehtovähämittareista jäi pysyvästi eristyksiin pääpopulaatiosta. Nykyisin suomenlehtovähämittaria tavataan ainoastaan Karjalohjalla sijaitsevassa Karkalin luonnonpuistossa, jonka alueella sijaitsee Suomen suurin sisämaan lehmusmetsä.[3]

Suomenlehtovähämittari eroaa päälajista sekä elintavoiltaan että geneettisesti. Populaatio on elinvoimainen, mutta kantalajin vähittäinen leviäminen suomenlehtovähämittarin esiintymisalueelle voi johtaa alalajin häviämiseen.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. UK Moths (englanniksi)
  2. a b c d Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Recallmed Oy. Suomen Perhostutkijain Seura. Hangon Kirjapaino. ISBN 951-9221-23-9
  3. a b c Mikkola Kauri, Murtosaari Jussi ja Nissinen Kari: Perhosten lumo: suomalainen perhostieto. Tammi 2005, s.208. ISBN 951-31-3317-6
  4. Perhoswiki
  5. Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s.445
  6. Finlex: Luonnonsuojeluasetus

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]