Lapsisotilas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Onni Kokko, 14-vuotias suomalainen lapsisotilas 1918
Kiinalainen 10-vuotias lapsisotilas toukokuussa 1944.

Lapsisotilas on sotaan osallistuva lapsi. UNICEFin määritelmän mukaan lapsisotilas on alle 18-vuotias henkilö, joka joko pakotetaan liittymään armeijaan tai osallistumaan aseelliseen välikohtaukseen tai joka tekee niin vapaaehtoisesti. Useammin kysymyksessä on kuitenkin pakko ja lapsen orjuutus.[1] Riskiä joutua lapsisotilaaksi kasvattavat köyhyys, perheestä eroon joutuminen, huonot koulutusmahdollisuudet ja taistelualueella asuminen.[2]

Osa lapsisotilaista osallistuu suoranaisesti taisteluihin, mutta heitä voidaan käyttää myös vartijoina, viestinviejinä, vakoojina tai seksiorjina.[1] Toisinaan he osallistuvat itsemurhatehtäviin tai toimivat ihmismiinanpaljastimina.[3] Joskus lapsia lähetetään tekemään julmuuksia lähisukulaistensa keskuuteen, jotta heidän olisi mahdotonta palata takaisin kotiinsa.[2]

Maailmassa arvioidaan olevan noin 300 000 lapsisotilasta.[2][4] Edistysaskeleet teknologiassa sekä kevyiden ja helppokäyttöisten automaattiaseiden helppo saatavuus ovat lisänneet lapsisotilaiden käyttöä.[2]

Saksalaisen tutkimusryhmän 2007 tutkimista Ugandassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa taistelleista lapsisotilaista noin kolmasosa kärsi posttraumaattisesta stressireaktiosta, jonka takia he eivät kyenneet käsittelemään normaalisti kokemiaan traumaattisia asioita, vaan joutuivat käymään läpi niiden aiheuttamia tunnetiloja jatkuvasti uudelleen.[5][6]

Arviolta 40 prosenttia maailman 300 000 lapsisotilaasta on tyttöjä. Jotkut heistä toimivat kokkeina tai siivoojina, mutta ylivoimaisesti suurinta osaa tytöistä käytetään seksiorjina. Konflikteista palaavat tytöt joutuvat usein yhteisönsä hyljeksimiksi.[7]

Kansainvälinen laki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista (20.11.1989)[8] sanotaan artiklassa 38: ”Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, etteivät alle 15-vuotiaat henkilöt osallistu vihollisuuksiin.”[9]

Vuonna 2002 voimaan astunut, lasten osallistumista aseellisiin välikohtauksiin koskeva valinnainen protokolla yleissopimukseen asettaa seuraavan ehdon: ”Sopimusvaltiot takaavat, että henkilöitä, jotka eivät ole täyttäneet 18 vuotta, ei värvätä väkisin sopimusvaltioiden asevoimiin.”[10] Lisäksi valinnainen protokolla velvoittaa sopimusvaltiot ”ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin sellaisen värväyksen ja käytön estämiseksi, mukaan lukien sellaisten laillisten keinojen ottamiseen käyttöön, jotka ovat välttämättömiä tällaisten menettelyjen kieltämiseksi ja kriminalisoimiseksi” (Artikla 4).[10] Mainittu protokolla vaatii sopimusvaltioita myös kotiuttamaan toimivaltansa alueella olevat lapset, jotka on värvätty tai joita on käytetty vihollisuuksissa, ja tarjoamaan apua heidän fyysiseen ja psyykkiseen kuntouttamiseensa (Artikla 6, kohta 3).[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lapsisotilaat UNICEF Suomi. Viitattu 12.8.2007.
  2. a b c d Facts About Child Soldiers 2006. Human Rights Watch. Viitattu 12.8.2007. (englanniksi)
  3. Child Soldiers 2006. Human Rights Watch. Viitattu 12.8.2007. (englanniksi)
  4. UN exposes armies using child soldiers Helmikuu 2003. United Nations. Viitattu 12.8.2007. (englanniksi)
  5. Raportti: Lapsisotilaat tarvitsevat mielenterveyshoitoa 1.8.2007. YLE. Viitattu 12.8.2007.
  6. Child soldiers ’need mental help’ 1.8.2007. BBC. Viitattu 12.8.2007. (englanniksi)
  7. Jonathan Steele: Armies of girls caught up in conflict 25.4.2005. The Guardian. Viitattu 12.8.2007. (englanniksi)
  8. YK:n yleissopimus Lapsen oikeuksista 6.11.2006. Lapsitiedon keskus. Viitattu 12.8.2007.
  9. Yleissopimus lapsen oikeuksista Suomen YK-liitto. Viitattu 12.8.2007.
  10. a b c Optional Protocol to the Convention on the Rights of the Child 12.2.2002. Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights. Viitattu 12.8.2007. (englanniksi)