Langenskiöld
Langenskiöld on suomalainen ja ruotsalainen aatelissuku, jonka yksi sukuhaara on Suomen aatelissa kohotettu vapaaherralliseen säätyyn. Pelkästään aatelinen sukuhaara käytti nimestä kirjoitusasua Langenskjöld, mutta on jo sammunut. Vapaaherrallinen sukuhaara on yhä elossa.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suvun nimi oli alun perin Lang. Sen varhaisin tunnettu kantaisä, Tönnes Påvelinpoika, on mainittu ratsumiehenä Porvoon Kråkössä vuonna 1560. Hänen pojanpojan poikansa Henrik Lang sai avioliiton kautta haltuunsa Molnbyn perintösäterin Porvoon pitäjässä ja Henrikin pojanpoika Carl Henrik Lang (1694–1766) samalla tavalla myöhemmin Terriniemen perintösäterin Orimattilassa. Kuningas Kustaa III aateloi tämän pojat, majuri Johan Henrik Langin (1724–1782) sekä everstiluutnantti Lars Adam Langin (1731–1807) vuonna 1772 nimellä Langenskiöld, kiitokseksi uskollisuudesta, jota nämä olivat osoittaneet Kustaan vallankappauksen aikana.[3] Heidän sukunsa introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneelle vuonna 1776 aatelisena sukuna numero 2081.[1] Johan Henrikin sukuhaara sammui mieslinjalta jo 1783 hänen poikansa kuollessa, joten suvun myöhemmät polvet ovat Adam Langenskiöldin jälkeläisiä.[3] Suvun jäseniä ei jäänyt Ruotsiin vuoden 1809 jälkeen.[4]
Suomen ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 suku sai Suomessa numeron 152.[1] Senaattori Fabian Langenskiöld korotettiin vapaaherraksi vuonna 1860 ja introdusoitiin samana vuonna vapaaherrallisena sukuna 45. Hän otti vapaaherralliselle sukuhaaralle tunnuslauseen Ruhtinaalle ja isänmaalle.[2] Hänen toinen poikansa muutti vuonna 1892 Ruotsiin ja suku sai uudelleen edustusoikeuden Ruotsin ritarihuoneella vuonna 1898.[1] Suomessa pelkästään aatelinen sukuhaara alkoi jossain vaiheessa käyttää nimestä muotoa Langenskjöld.[3] Tämä haara kuitenkin sammui mieslinjalta vuonna 1919.[4] Vapaaherrallinen sukuhaara elää yhä sekä Suomessa että Ruotsissa.
Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anders Gustaf Langenskiöld (1771–1853), everstiluutnantti, maaherra, Lars Adam Langenskiöldin poika[3]
- Adam Teodor Langenskiöld (1783–1827), luutnantti, valtiopäivämies, Lars Adam Langenskiöldin poika
- Lars Henrik Gustaf Langenskjöld (1805–1879), valtioneuvos, Suomen Pankin johtokunnan jäsen, Gustaf Langenskiöldin poika[5]
- Nikolai Teodor Albrekt Langenskjöld (1855–1907), kenraalimajuri, Odert Teodor Gustaf Langenskiöldin poika[6][7]
- Agnes Langenskjöld (1887–1965), tietokirjailija, yliopiston kirjaston hoitaja, Nikolai Teodor Albrekt Langenskiöldin tytär[3]
- Greta Langenskjöld (1889–1975), rehtori, lähetystyön ja rauhanliikkeen aktiivi, Nikolai Teodor Albrekt Langenskiöldin tytär[3]
Vapaaherrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Carl Fabian Langenskiöld (1810–1863), senaattori, Anders Gustaf Langenskiöldin poika[3]
- Gustaf Langenskiöld (1852–1931), oikeusosaston senaattori, Fabian Langenskiöldin poika[3]
- Karl Langenskiöld (1857–1925), Ruotsin valtionpankin pääjohtaja, Fabian Langenskiöldin poika[3]
- Fabian Wilhelm Gustaf Langenskiöld (1886–1957), kirurgi, Helsingin yliopiston professori, Gustaf Langenskiöldin poika[3]
- Lars Langenskiöld (1913–1989), Suomen Höyrylaiva Oy:n johtaja, professori Fabian Langenskiöldin poika[3]
- Anders Langenskiöld (1916–2000), ortopedian ja traumatologian professori, professori Fabian Langenskiöldin poika[3]
- Karl Langenskiöld (1922–1982), Stockmannin johtaja, järjestövaikuttaja, professori Fabian Langenskiöldin poika[3]
- Robin Langenskiöld (s. 1946), SanomaWSOY:n omistajia, Lars Langenskiöldin poika[8]
- Kaikki aakkosjärjestyksessä
- Adam Teodor Langenskiöld (1783–1827), luutnantti, valtiopäivämies
- Agnes Langenskjöld (1887–1965), tietokirjailija, yliopiston kirjaston hoitaja
- Anders Langenskiöld (1916–2000), ortopedian ja traumatologian professori
- Anders Gustaf Langenskiöld (1771–1853), everstiluutnantti, maaherra
- Fabian Langenskiöld (1810–1863), senaattori, Anders Gustaf Langenskiöldin poika
- Fabian Wilhelm Gustaf Langenskiöld (1886–1957), kirurgi, Helsingin yliopiston professori
- Greta Langenskjöld (1889–1975), rehtori, lähetystyön ja rauhanliikkeen aktiivi
- Gustaf Langenskiöld (1852–1931), oikeusosaston senaattori
- Karl Langenskiöld (1857–1925), Ruotsin valtionpankin pääjohtaja
- Karl Langenskiöld (1922–1982), Stockmannin johtaja, järjestövaikuttaja
- Lars Henrik Gustaf Langenskjöld (1805–1879), valtioneuvos, Suomen Pankin johtokunnan jäsen
- Nikolai Teodor Albrekt Langenskjöld (1855–1907), kenraalimajuri
- Robin Langenskiöld (s. 1946), Sanoman omistajia
- Sebastian Langenskiöld (s. 1982), Sanoman hallituksen jäsen, Robin Langenskiöldin poika[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Langenskjöld, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ a b Langenskiöld, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Veli-Matti Autio: Lang (1500–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005 (päivitetty 12.2.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b Nr: 2081 Adliga ätten Langenskiöld Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 13.9.2012.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Lars Henrik Gustaf Langenskjöld. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, sivu 277–280 (ruotsiksi)
- ↑ Langenskjöld, Nikolai Teodor Albrekt Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Katri Kallionpää: Aatelisherra lehtisuvussa (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat. Viitattu 14.9.2012.
- ↑ Antti Mustonen: Sanoman hallituksessa sukupolvenvaihdos - Langenskiöld vaihtuu nuorempaan Kauppalehti. 6.2.2019. Viitattu 23.10.2021.