Lambada

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lambada on alkujaan Brasiliasta kotoisin oleva nelitahtinen tanssi pareille ja ryhmille, jota tanssitaan monesti siten että vatsat koskettavat. Sana lambada tarkoittaa voimakasta iskua tai rytmiä. Lambada levisi maailmalla 1980-luvulla ja se oli länsimaissakin laajalti suosittu. Sen teki laajalti tunnetuksi brasilialais-ranskalainen Kaoma-yhtye, jota teki Lambada-nimisen vuoden 1989 kesähitin, joka sai aikaan todellisen lambada-villityksen. Jotkut väittävät kappaletta laittomaksi kopioksi bolivialaisesta sävellyksestä Llorando se fue.

Lambada[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lambadan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lambadan historia on kiistanalainen asia, jotkut väittävät sen alkaneen Brasiliasta, toiset Boliviasta[1].

Lambada syntyi monien eri tyylien sulautumana. Siinä on mukana Koillis-Brasilian maxixea, xaxadaa, cocoa, emboladaa, ijexáta, forróta, carimbóta, baiãota, xotea, sayasia ja frevoa kuten myös karibialaista merengueta ja salsaa[2]. Carimbo on peräisin 1500-luvulta. Näin lambada on Koillis-Brasilian, Pohjois-Brasilian ja Karibian seudun tyylien sulautuma[3].

Lambadaa alettiin esittää hieman 1970-luvun puolivälin jälkeen Belémissä, joka on Parán osavaltion pääkaupunki. Lambadan luojana pidetään brasilialaista muusikkoa Aurino Quirino Gonçalvesia eli Pinducaa, joka esitti ja tuotti pääasiassa carimbóa. Vuonna 1976 tämä monien tyylien luoja tuotti levylle kappaleen Lambada (Sambão). Toisten mukaan lambadan olisi luonut vuonna guitarradan keksijä Master Vieira vuonna 1976 äänitetyllä, mutta vasta 1978 julkaistulla ensisinglellään Lambada of Quebradas. 1980-luvulla pohjoisesta Karibialta tulleet uudet vaikutteet sulautuivat Koillis-Brasilian carimboon.

Eräs paikallinen Parán osavaltion pääkaupungin Belémin radioasema alkoi kutsua uutta carimbon karibialaisvaikutteista tyyliä 1980-luvun alussa lambadaksi, voimakkaaksi tai aaltomaiseksi rytmiksi. Uusia metallisia ja elektronisia vaikutteita tuli Karibialta lambadaan[4]. Alussa lambada levisi alueittain hieman muuntuen moniin Luoteis-Brasilian kaupunkeihin.

Lambada leviää Brasiliassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lambada levisi etelään päin, ja saapui Brasilian itärannikon keskiosiin Bahian osavaltioon ja Porto Seguroon. Siellä järjestettiin 1980-luvulla kasvavan suosion saanut karnevaali. Salvadorissa lambadaan tarttui forroa ja maxixea[5] [6]. Lambada oli sanoituksiltaan yksinkertaista[7], alempien yhteiskuntaluokkien suosimaa kansanmusiikkia, jota Brasilian yläluokka ja keskiluokka pitivät roskamusiikkina[8], ja sen takia musiikki levisi vasta myöhään Etelä-Brasiliaan. Karnevaaleissa monesti soitetun lambada-musiikin sanat kertoivat rakkaudesta, erotiikasta, lambadasta ja Koillis-Brasilian karnevaaleista[9].

Kaoman Lambada[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 1988 Lambada näytti yhdeltä tyyliltä, joka pysyy suosiossa vähän aikaa niin kuin fricotelle ja ti-ti-ti:lle kävi. Kaoman tunnettu Lambada-kappale oli alkujaan bolivialaisen tanssiryhmän Los K’jarkasin Llorando se fue, "Yksi joka jäi itkemään". Kappale perustui joiltain osin bolivialaiseen perinteeseen. Pian sen esitti Márcia Ferreira portugaliksi nimellä Chorando se foi[10]

1988 ranskalainen yrittäjä Olivier Lamotte d'Incamps vieraili perinteisessä turistikohteessa Bahian Porto Segurossa ja huomasi paikallisten tanssivan Boliviasta levinnyttä lambada-kappaletta. Lamotte muodosti paikallisesta tanssiryhmästä Touré Kundasta Kaoman. Yhtyeen laulaja Loalwa Braz lauloi Chorando se foin nimellä Lambada. Myöhemmin Los K’jarkas voitti oikeusjutun Kaomaa vastaan Llorando-kappaleen sävelmän tekijänoikeuksista. Kaoma-yhtyeen lambadaa soitettiin maailmalla 1988-1989. Vuoden 1989 kesähitti, Kaoman Lambada-kappale. portugaliksi Chorando se foi myi maailmalla viisi miljoonaa levyä. Lambada-villitys kesti vuoden 1989 loppupuoliskolla muutamia kuukausia[11]. Lambada-villitys valtasi maailmaa taas kesällä 1990[12]. Suomessa Lambadan lauloi Anna Hanski.

Lambada kiertää takaisin Brasiliaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lambada heijastui eteläiseen Brasiliaan muun maailman kautta. Kun läntinen maailma kuunteli lambadaa, niin sitä kuunteli myös eteläinen Brasiliakin, koska Brasilian eliitti pyrkii jäljittelemään läntistä teollistunutta maailmaa. Etelä-Brasiliassa lambadaa alettiin soittaa muun muassa ylempien yhteiskuntaluokkien suosimissa diskoissa ja 1988 Bahian karnevaaleilla, jonne syntyi monia uusia lambada-yhtyeitä ja avattiin ensimmäiset lambateriat, lambadaan erikoistuneet yökerhot. Televisiossa soi saippuaoopperoiden seassa lambada. Moralistit paheksuivat[13] seksikkäänäkin pidettyä lambadaa, ja kriitikot pitivät sitä muun muassa Silvano Michelinon sanoin "teennäisenä ja köyhänä"[14]. Siitä huolimatta Koillis-Brasiliaan syntyi monia uusia lambada-yhtyeitä, ja myös muutamat perinteiset brasilialaisen kansanmusiikin soittajat ja jotkut rockmuusikotkin innostuivat lambadasta[15].

Lambadan pohjalta tehtiin vuonna 1990 pari elokuvaa, suositumpi Lambada (1990) (Lambada: Set the Night on Fire) ja huonompana pidetty[16] The Forbidden Dance (Lambada - The Forbidden Dance/Forbidden Dance Is Lambada). Forbidden Dance tehtiin kovalla kiireellä, kun elokuvalla haluttiin rahastaa lambadan ollessa vielä suosittu. Kumpikaan elokuva ei ollut erityisen suosittu USA:ssa.

Suosion heikkeneminen ja muuntuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lambada säilyi hyvin suosittuna Brasiliassa pari vuotta, ja lambada on Belémin seuduilla Parán osavaltiossa yhä laajalti tanssittu. Vuoteen 1995 mennessä lambada-aalto oli ohi. Vaikka Brasilia tunnetaan lambada-maana Kaoman takia, maassa on ollut monia muita musiikkityylejä, jotka vaihtuvat nopeaan tahtiin[17]. Lambadan ansiosta Koillis-Brasilia nousi merkittäväksi musiikkikeskukseksi, varsinkin Salvador.

Lambada on antanut vaikutteita zouk-tanssille ja muuttunut 80-luvun alusta paljon. Uusista tyyleistä Zouk-love on lähimpänä alkuperäistä lambadaa.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.go.lambada.freeuk.com/lambada.html
  2. http://www.helsinki.fi/hum/ibero/xaman/articulos/9801/9801_te.html
  3. http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2001_6/2116,Kumppani-lehti,4/2001,Muti Kailo,Brasialaiset muusikot ponnistavat irti kliseistä?</
  4. http://www.latinnet.co.uk/History/Lambada.htm History of Lambada
  5. http://www.go.lambada.freeuk.com/lambada.html lambada News, Lambada, Origins
  6. http://www.latinnet.co.uk/History/Lambada.htm History of Lambada
  7. http://www.helsinki.fi/hum/ibero/xaman/articulos/2002_01/eerola2_musiikki.html, Maaliskuu 1/2002, Toni Eerola, Pagode, lambada & “bunda” – “hyvä maku” ja kaupallisuus brasilialaisessa populaarimusiikissa
  8. http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2001_6/2116,Kumppani-lehti,4/2001,Muti Kailo,Brasialaiset muusikot ponnistavat irti kliseistä?
  9. http://www.helsinki.fi/hum/ibero/xaman/articulos/9801/9801_te.html Toni Eerola ja Evelyse Caetano Eerola,Brasilian 1980- ja 1990- lukujen populaarimusiikki
  10. http://www.helsinki.fi/hum/ibero/xaman/articulos/9801/9801_te.html Toni Eerola ja Evelyse Caetano Eerola Brasilian 1980- ja 1990- lukujen populaarimusiikki
  11. http://www.go.lambada.freeuk.com/lambada.html
  12. http://www.go.lambada.freeuk.com/lambada.html
  13. http://www.helsinki.fi/hum/ibero/xaman/articulos/2002_01/eerola2_musiikki.html
  14. http://www.helsinki.fi/hum/ibero/xaman/articulos/2002_01/eerola2_musiikki.html
  15. http://www.helsinki.fi/hum/ibero/xaman/articulos/9801/9801_te.html
  16. http://www.go.lambada.freeuk.com/lambada.html
  17. http://www.helsinki.fi/hum/ibero/xaman/articulos/2002_01/eerola2_musiikki.html Toni Eerola Pagode, lambada & “bunda” – “hyvä maku” ja kaupallisuus brasilialaisessa populaarimusiikissa