Kuningas New Yorkissa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuningas New Yorkissa
A King in New York
Ohjaaja Charles Chaplin
Käsikirjoittaja Charles Chaplin
Tuottaja Charles Chaplin
Säveltäjä Charles Chaplin
Pääosat Charles Chaplin, Dawn Addams
Valmistustiedot
Tuotantoyhtiö Attica Film
Ensi-ilta 1957
Kesto 110 min
Alkuperäiskieli (englanniksi)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Kuningas New Yorkissa (A King in New York) on Charlie Chaplinin ohjaama komediaelokuva, viimeinen, jossa hän näytteli itse pääroolia. Elokuva on poliittinen satiiri, joka pilkkaa erityisesti Yhdysvaltojen senaikaista politiikkaa. Chaplin tuotti elokuvan Euroopassa vuonna 1957 sen jälkeen kun Yhdysvallat (oikeusministerinä James McGranery) oli karkottanut hänet maasta poliittisista syistä vuonna 1952.[1] Elokuvan vastaanotto oli ristiriitainen. Toisaalta on väitetty, että se ei yllä Chaplinin nuoruudentöiden tasolle, ja että aiheeton syyte kommunismin ihannoinnista musersi Chaplinin taiteellisen luomisvoiman. Elokuvan vastustus on johtunut ennen kaikkea sen yhteiskunnallisesta sisällöstä – kyseessä on koko Chaplinin tuotannon purevin iva amerikkalaista elämänmuotoa kohtaan; "hän satirisoi siinä USAssa vallitsevia ilmiöketjuja, jotka ovat fasismin sukuisia".[2] Päähenkilönä on Chaplinin itsensä esittämä Estrovian kuningas Igor Shahdov, joka on paennut vallankumouksen jälkeen maastaan valtionkassa mukanaan. Estrovian pääministeri varastaa kuitenkin koko valtionkassan, ja Shahdov on joutua New Yorkissa puille paljaille. Television mainostoimittaja Ann Kay (Dawn Addams) saa houkutelluksi Shahdovin tekemään kuitenkin televisiomainoksia. Shahdov viedään tutustumaan myös amerikkalaiseen kouluun, jossa hän tapaa pikkuvanhan Rupert MacAbeen (roolissa Chaplinin oma poika Michael Chaplin). Rupertin vanhempia syytetään kommunisteiksi, ja kun Rupert myöhemmin viedään itse kuulusteluun, hänet painostetaan ilmiantamaan vanhempiensa ystävät, jotta vanhemmat vapautuisivat vankilasta. Tämä luhistaaa Rupertin omanarvontunnon. Myös Shahdov joutuu antiamerikkalaista toimintaa tutkivan komitean kuulusteluun, jolloin hän häpäisee koko komitean kastelemalla sen vahingossa palovesiletkulla. Shahdov liikkuu New Yorkissa kuin joltain vieraalta planeetalta tullut, hän on tässä ympäristössä täydellisen vieras. Hänelle paljastuu, miten ihmisen yksityisyyttä urkitaan ja tehdään se julkiseksi, miten koko yhteiskuntaa vallitsee keinotekoisuus ja täydellinen kaupallisuus. Lopulta Shahdov päättää palata takaisin Eurooppaan.

Yhdysvaltain 1950-luvun vainoharhaista poliittista ilmapiiriä kuvatessaan "Chaplin onnistui ainoana 1950-luvun ohjaajana käsittelemään yhteiskunnallisen trauman koko yhtälöä"[3], eikä Chaplinin filmi edelleenkään ole menettänyt mitään terästään.

Teoksen poikkeuksellisen terävän yhteiskuntakritiikin takia amerikkalaiset levittäjät boikotoivat elokuvaa tehokkaasti, eivätkä myöskään Englannissa ja Ranskassa isot yhtiöt suostuneet levittämään filmiä, vaan levitys jäi pienten tahojen tehtäväksi[4]. Vuonna 1957 valmistuneen elokuvan ensiesitys Yhdysvalloissa oli vasta vuonna 1973.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Filming A King in New York charliechaplin. Viitattu 11.5.2012. (englanniksi)
  2. Peter von Bagh: Chaplin, s. 419
  3. Peter von Bagh: Chaplin, s. 430
  4. Peter von Bagh: Chaplin, s. 417
  5. The History of Film The 1970s Filmsite


Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.