Kultapyrstösateenkaarikala
Tätä sivua ei ole | Kultapyrstösateenkaarikala | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
| Koiras | ||||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1] |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Melanotaenia boesemani Allen & Cross, 1980 |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
Kultapyrstösateenkaarikala (Melanotaenia boesemani) on värikäs aasialainen hopeakylkikala. Sitä pidetään myös akvaariokalana. Osa kaupan kultapyrstösateenkaarikaloista on risteymiä lähilajien kanssa.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Kultapyrstösateenkaarikalakoiras kasvaa 10 cm pitkäksi, sen pyrstöpuoli on oranssi, etuosa hopeanvärinen. Naaras jää pari senttiä lyhyemmäksi ja on kauttaaltaan hopeanharmaa. Oranssi väri kehittyy vasta koiraan aikuistuessa.[3]
[muokkaa] Alkuperä
Kultapyrstösateenkaarikaloja elää luonnossa vain muutamissa Indonesian järvissä.[4] Vedenpinnan vaihtelut näissä järvissä uhkaavat joskus kalakantaa. Myös kalojen, varsinkin koiraiden, keräämistä akvaariokauppaan pidetään uhkana. Vuonna 1996 arvioitiin, että luonnosta pyydystettiin miljoona kultapyrstösateenkaarikalaa.[1] Kaikki Suomen kaupoissa myytävät kultapyrstösateenkaarikalat tulevat kalakasvattamoilta.[2]
[muokkaa] Käyttäytyminen ja lisääntyminen
Kultapyrstösateenkaarikala on parvikala, ja viihtyy akvaariossa, jossa on sekä paljon kasveja että uimatilaa. Kala kutee melko helposti, ja poikasten kasvattaminen on helpompaa kuin muilla sateenkaarikaloilla, sillä ne syövät artemiaa.[2] Kutuaktiivisuutta lisää, kun kaloja ruokitaan lihapitoisella ruoalla ja pH nostetaan lähelle yhdeksää. Kuteminen alkaa usein aamulla ja saattaa jatkua muutamia päiviä.[5]
[muokkaa] Vesiolot ja ravinto
Kultapyrstösateenkaarikalalle sopii neutraali tai lievästi emäksinen, keskikova vesi (pH 7.0-9.0, gH 7-20). Lämpötila saisi olla 26–30 °C. Luonnossa kala syö hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia, akvaariossa kelpaavat kuivattujen ja pakastettujen pikkueläinten lisäksi myös hiutaleet ja pelletit.[2]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Melanotaenia boesemani IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b c d Faunatar
- ↑ Helsingin Akvaariokeskus
- ↑ Melanotaenia boesemani (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
- ↑ Tim's Tropicals
