Kulmaläpimitta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kulmaläpimitta kertoo kuinka suurena jokin esine tai kohde havaitsijalle näkyy eli näennäisen koon. Jotta todellinen koko voidaan määritellä laskennallisesti, on tiedettävä kohteen etäisyys. Yksinkertaistettuna kaukana oleva ihminen näyttää pieneltä ja lähellä oleva suurelta. Esimerkiksi kaukoputki suurentaa kohteen kulmaläpimittaa.

Mitattu tai arvioitu kulmaläpimitta ilmoitetaan kulmayksiköllä, jotka ovat aste, kaariminuutti, kaarisekunti, millikaarisekunti tai harvinaisemmin piiru.

Mitat suhteutuvat toisiinsa siten, että 1 aste on 60 kaariminuuttia tai toisin merkittynä 1° = 60′. Edelleen 1′ = 60 kaarisekuntia eli 60″.[1]

Tähtitaivaan liikkeessä 1° liike vastaa aikana 4 minuuttia - (24 tuntia · 60 minuuttia) / 360° (täysi ympyrä) = 4 min/°.

Auringon ja Kuun kulmaläpimitta on Maasta katsottuna noin 1900 kaarisekuntia eli puoli astetta.[2] Aurinko on 400 kertaa Kuuta suurempi ja 400 kertaa Kuuta kauempana Maasta. Hyvin kaukana olevien tähtien kulmaläpimitat ovat vastaavasti hyvin pieniä. Suoraksi ojennetun käden etusormi peittää noin puolen asteen alueen.

Kulmaläpimitta voidaan ilmoittaa esimerkiksi ilmassa, maastossa tai avaruudessa olevalle kohteelle. Kulmaläpimitta riippuu kohteen todellisesta koosta ja etäisyydestä, kaukana oleva suuri kohde voi olla kulmaläpimitaltaan samankokoinen kuin lähellä oleva pienempi kohde. Kohteen valoisuus, taustan kuviot yms. voivat aiheuttaa vääriä tulkintoja kohteen koolle josta kuuilluusio on tunnettu esimerkki luonnossa.

Kulmaläpimittaa ei tule sekoittaa kulmakorkeuteen, joka ilmoittaa kohteen, esimerkiksi Auringon, korkeuden asteina suhteessa horisonttiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaila s.11
  2. Kerttunen ym. s.18