Kriisityö
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kriisityö on työtä, jonka kanssaihminen tai kriisityöhön koulutettu ammattilainen tekee traumaattisen kriisin kokeneen henkilön kanssa varmistaakseen kriisin kokeneen henkilön turvallisuuden, perustarpeiden täyttymisen ja henkisen hyvinvoinnin.[1] Kriisityöllä yritetään ehkäistä esimerkiksi posttraumaattista stressihäiriötä.
Kriisityö kriisin eri vaiheiden aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sokkivaihe. Tähän sovellettava henkisen tuen menetelmä on esimerkiksi kokemusten purkukokous, defusing.
- Reaktiovaihe. Reaktiovaihetta laukaistaan esimerkiksi jälkipuinnin (debriefing) kautta.
- Käsittely. Erilaisilla kriisi- ja traumaterapioilla, mikäli asiakas sellaisia tarvitsee, voidaan kriisin kohdanneita auttaa. Ihmiset eivät välttämättä koe kriisejä tai kerro tarpeistaan yhtä avoimesti. Kaikki eivät välttämättä halua tai tarvitse ulkopuolista ammattiapua kriisin läpikäyntiin.
Henkinen tuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henkinen tuki (tai psyykkinen ensiapu) kattaa kriisin jälkeisen ajan aivan sokkivaiheeseen saakka. Tässä vaiheessa rauhoitetaan, lohdutetaan ja selvitetään tilanteessa ja sen jälkeen tapahtuneita asioita. Tavoitteena palauttaa kriisiin joutuneiden ihmisten turvallisuuden tunteen.
Defusing[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Defusing (myös purkukokous) on ryhmämuotoisena järjestettävä prosessi, jossa käydään läpi tapahtunut tilanne, puretaan omia kokemuksia, vahvistetaan omaa sosiaalista verkostoa, rauhoitutaan ja kartoitetaan lisäavun tarvetta.
Defusing käydään kahdeksan tunnin sisällä tapahtuneesta ja vetäjänä voi toimia vaikka esimies. Ensin kerrotaan tilanteen tarkoitus, sitten käydään läpi faktat, ajatukset ja tunteet. Lopuksi informoidaan jatkosta.
Debriefing[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Debriefing (myös jälkipuinti) on ammattilaisen vetämä ryhmäkeskustelu jossa käsitellään kriisin aiheuttamia reaktioita. Näin voidaan ennalta ehkäistä jälkireaktioita kuten posttraumaattista stressireaktioita.
Debriefing keskustelu käydään kolmen vuorokauden sisällä tapahtuneesta rauhallisissa tiloissa. Keskustelun tavoite on käydä läpi psyykkisiä reaktioita, saada ote todellisuudesta ja normalisoida reaktioita. Tämä helpottaa mahdollista ahdistusta ja ehkäisee myöhempiä stressireaktioita.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kriisissä olevan auttaminen Surevan kohtaaminen. Surevan kohtaaminen -hanke. Viitattu 11.9.2022.