Korpilahden kirkonkylän työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korpilahden kirkonkylän työväentalo
Korpilahden kirkonkylän työväentalo 6. elokuuta 1913.
Korpilahden kirkonkylän työväentalo 6. elokuuta 1913.
Osoite Korpilahden kirkonkylä, 41800 Korpilahti
Sijainti Jyväskylä
Valmistumisvuosi 1904
Rakennuttaja Korpilahden kirkonkylän Työväenyhdistys
Omistaja Osuusliike Pohjois-Päijänne
Runkorakenne lauta, osaksi hirsi
Kerrosluku 3
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Korpilahden kirkonkylän työväentalo on Korpilahden kirkonkylän keskustassa sijaitseva työväentalo, joka on rakennushistoriallisesti ja historiallisesti arvokas. Se edustaa työväentalorakentamiselle ominaista rakennustyyppiä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työväenyhdistys perustettiin Korpilahdelle vuonna 1905. Sitä ennen oli toiminut jo suurlakkokomitea. Työväentalon tontti on alkuaan kuulunut Kreivilän taloon. Talollinen Kalle Pekkarinen vuokrasi 1898 siihen kuuluneen Kokkolan palstan rakennuksineen. Hän myi sitten palstan ja siinä olevien rakennusten vuokraoikeuden Korpilahden kirkonkylän työväenyhdistykselle 15.8.1910. Vuonna 1915 yhdistys rakensi ja vuokrasi kauppakartanon osuusliikkeelle viideksi vuodeksi. Vuokra-aikaa jatkettiin sopimuksen mukaan.[1]

Vuonna 1914 näyttämön alle rakennettiin kulissivarasto. Vuonna 1951 tehtiin suuri remontti. Rakennusmestari Merisalon piirustusten mukaan urakoitiin liikehuoneiston kunnostus. Rakennuksessa toimi parturiliike vuosina 1951–1955. Myös kahvila on ollut vuokrattuna eri henkilöille. Vuonna 1955 talo vuokrattiin viideksi vuodeksi Osuusliike Pohjois-Päijänteelle. Vuonna 1956 talo myytiin Korpilahden Kiinteistö Oy:lle.[1]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työväentalo on osaksi lauta ja osaksi hirsirunkoinen harja/satulakattoinen kolmikerroksinen rakennus, joka on alun perin ollut asuinrakennus. Katteena on ollut mineraalilevyselvennä. Talo on väriltään kirkkaan keltainen. Kuistin yläpuolella on ollut parveke.[1]

Talossa on ollut juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteinen. Alakerrassa on liikehuoneistot. Yläkerrassa on vahtimestarin asunto.[1]

Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työväenyhdistyksen toiminnan lisäksi talossa on ollut liiketoimintaa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. Museoviraston raportti. Museovirasto, 1979. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]