Koitelaisenkaira
Koitelaisenkaira (joskus myös "Koitelaiskaira" tai "Koitelainen") on pääasiassa aapasuoalue Sodankylän kunnassa, Lapin maakunnassa. Suoalueen keskellä kohoaa alueen nimikkotunturi Koitelainen, jolla on korkeutta 407 metriä. Koitelaisenkaira kuuluu Natura 2000 -verkostoon sekä kosteikkoja suojelevan Ramsar-sopimuksen piiriin, ja on luokiteltu kansainvälisesti merkittäväksi IBA-lintualueeksi. Koitelaisenkairan Natura-alueen pinta-ala on 439 neliökilometriä.
Kansallispuistokomitea ehdotti Koitelaisenkairaa luonnonpuistoksi vuonna 1976, ja luonnehti aluetta seuraavasti:
"Lokan altaan rakentamisen aiheuttaman Posoaavan ja sen lähisoiden menetyksen jälkeen Koitelaisenkairan seutua voidaan perustellusti pitää Peräpohjolan aapasoiden ja niiden eläimistön edustavimpana suojelualueena. Alue on soita koskevalle tutkimukselle korvaamattoman arvokas. Juuri täällä A.K. Cajander kuvasi ensimmäisenä maailmassa aapasoiden perustyypin vuonna 1913. Nykyään aapa-sana on kansainvälisessä suoterminologiassa. Koitelaisenkaira on maamme paras joutsenen pesimäalue."
Natura 2000 -ohjelmassa Koitelaisenkairaa kuvataan seuraavasti:[1]
"Alue on laaja soinen vedenjakaja-alue Luiron ja Kitisen välissä. Suot ovat pääasiassa aapasoita. Pääasiassa eteläiseen osaan sijoittuvat monipuoliset letot kattavat n. 3 % pinta-alasta. Paikoin on jänteettömiä hyvin vetisiä rimpiä ja koivikkoisia aapoja. Puroja reunustavat pajukot ja kuusikkokorvet. Alueella on lähes sata km pieniä puroja. Metsät kasvavat saarekkeina. Koitelaisen (tunturin) rinteillä ovat edustettuina kaikki Pohjois-Suomen metsätyypit. Metsät ovat pääasiassa luonnontilaisia yli 200-vuotiaita tuoreiden kankaiden kuusikoita. Lahopuuta on kattavasti. Alueella on ultraemäksisiä kallioita. Koitelaiskaira on edustavimpia aapasuoalueita. Se on säilynyt erämaisena. Alue on erittäin merkittävä uhanalaisten lintujen ja nisäkkäiden pesimä- ja elinalue. Lintulajisto on monipuolinen. Kohde on kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luettelossa eli ns. Ramsar-kohde sekä kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA)."
Koitelaisenkairan lounaiskolkassa sijaitsee ruotsalaisen Boliden-konsernin omistama Kevitsan kaivos, joka on tuotantomäärältään Suomen suurin avokaivos. Kaivoksen tieltä hävitettiin saamelaisten pyhä paikka eli seita. Samuli Paulaharju kuvaa Sompio-kirjassaan Kevitsan (Keivitsan, Keevitsan) pyhää paikkaa seuraavasti:
"Täällä ikuisissa erämaissa, suurien väärtien seurassa, vanhanlapin oli hyvä elää. Täällä asuivat isien jalot jumalatkin, jotka auttoivat, kun heitä lähestyi uhrilahjoin. [--] Suuri oli Keevitsan jumalainen Keevitsanvaaralla, kahden järven, Saivelin ja Satojärven, kainalossa. Mustasta savimaasta oli kaavailtu ihmisenhaamuinen jumalankuva, kuin mies polvipuolelleen, käsi viitaten kohti pohjoista, missä oli kaukana toinen suurjumala, Kitisen latvoilla, Taatsijärvellä."
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laaksonen, Jouni: Erämaat - Pohjoisen lapin vaelluskohteet. Edita Publishing, 2010.
- Luhta, Jorma: Tansseja aavalla. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, 1994.
- Paulaharju, Samuli: Sompio. Luiron korpien vanhaa elämää. WSOY, 1939. Linkki teoksen sähköiseen versioon: https://www.doria.fi/handle/10024/59694