Kittilän työväentalo
| Kittilän työväentalo | |
|---|---|
| Osoite | Narikkatie 5, 99100 Kittilä |
| Sijainti | Kittilä |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1947 |
| Suunnittelija | Olavi Nurmi |
| Omistaja | Kittilän työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | puurunkoinen |
| Julkisivumateriaali | mineriitti |
| Kerrosluku | 2 |
| Huoneistoala | 610 m² |
 |
|
Kittilän työväentalo sijaitsee Kittilän kirkonkylässä, ja talon omistaa Kittilän työväenyhdistys. Rakennus on valmistunut vuonna 1947.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kittilän ensimmäinen työväentalo rakennettiin vuonna 1927 Reino Uusisalmen johdolla.[1] Äärioikeistolaisen Suomen Lukon kannattajat sulkivat kommunistien hallussa olleen talon kesällä 1930.[2] Myöhemmin se takavarikoitiin kommunistilakien nojalla valtiolle ja syksyllä 1931 talo siirtyi pakkohuutokaupassa suojeluskunnalle.[3] Vuonna 1939 valmistui uusi Kittilän sosialidemokraattinen työväenyhdistyksen rakentama työväentalo.[4] Molemmat rakennukset paloivat Lapin sodan aikana.
Kittilän nykyinen työväentalo on rakennettu vuonna 1947. Talon on piirtänyt rakennusmestari Olavi Nurmi. Talo rakennettiin sekä talkoilla että palkatulla työvoimalla. Talo on kaksikerroksinen puurunkoinen ja alkuaan lautaverhoiltu. Talossa on sekä kellari että ullakko. Ulkoverhous vaihdettiin harmaisiin Minerit-levyihin vuonna 1964.[5]
Taloa laajennettiin vuonna 1951 keittiön sisältävällä asunto-osalla, jonka julkisivu rapattiin. Vuonna 1981 taloon tehtiin lämpöremontti ja vaihdettiin ikkunat sekä osa ulko-ovista. Vuonna 1994 hiottiin ja lakattiin salin lattia ja korjattiin wc-tilat. Pääsisäänkäynti siirrettiin vuonna 1996 talon vastakkaiselle puolelle, ja niin saatiin naulakkotila väljemmäksi. Uunilämmitys muutettiin öljylämmitykseksi vuonna 1962, ja vuonna 1964 rakennettiin vesijohto ja viemäri.[6]
Talon tilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talossa on eteinen, wc-tila, sali ja näyttämö sekä kahvila ja keittiö. Yläkerrassa on iso yhtenäinen 50–60 m²:n suurunen huonetila, kaksi huonetta ja keittiön käsittävä asunto ja varastotilaa[5]. Sali on kooltaan 182 m², näyttämö 45 m², ravintola 65 m², eteinen 73 m² ja asunto 45 m².[7]
Talon nykyinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talon käyttö on ympärivuotista, ja tiloja vuokrataan juhla- ja kokouskäyttöön.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ylitalo, Jaakko: ”Puoluepojan” saapuminen (vain tilaajille) 26.1.2021. Sompio. Arkistoitu 10.2.2023. Viitattu 10.2.2023.
- ↑ Valtuustojen ”puhdistus” jatkuu. Pohjolan Työmies, 14.8.1930, nro 92, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.2.2023.
- ↑ Kittilän työväentalo myyty. Pohjolan Sanomat, 23.10.1931, nro 242, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.2.2023.
- ↑ Tervetuloa Kittilään juhannuksena!. Pohjolan Työ, 22.6.1939, nro 140, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.2.2023.
- ↑ a b Lapin työväentalot. Peruskartoitus 1997, s. 63. Kansantalojen Lapin Piirijärjestö ry, 1997.
- ↑ Lapin työväentalot. Peruskartoitus 1997, s. 63. Kansantalojen Lapin Piiri-järjestö ry, 1997.
- ↑ Seurantalot (PDF) seurantalot.fi. Viitattu 16.10.2022.
- ↑ Seurantalo Seurantalot. Viitattu 16.10.2022.