Keskustelu:Storsanden (Maalahti)

Artikkeli Storsanden (Maalahti) oli ehdolla lupaavaksi artikkeliksi, mutta ehdotus kaatui.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
15.–22.7.2010	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Mielestäni täyttää kriteerit. Mitäs mieltä muut on? Roquai 15. elokuuta 2010 kello 13.53 (EEST)

Mielestäni ei täytä. Onko mökkiläisiä, jos asukkaita ei ole (johon myös haluaisin lähteen)? Onko joskus ollut vakituisi asukkaita vai vain kalastajia? Luonto, eläimistö? Turismi? Painottuu aivan liikaan yksittäiseen tapahtumaan. Pitäisikö kartta olla mielummin vain "aiheesta muualla" kuin lähde (ja sama tieto on lähteistetty eri lähteellä mallineessa)? Ei jokaista tynkää voida äänestää lupaavaksi. --Lakritsa 15. elokuuta 2010 kello 22.15 (EEST)

Eli pituus on kaikki kaikessa, kaikista paikoista pitää saada kerrottua kaikki samat asiat kuin vaikkapa Paraguaysta? Ei, lupaavan artikkelin kriteereissä nyt ei vain ole mitään vähimmäispituusvaatimusta, laitan vielä kriteerit tuohon alle. Tynkiä ei tokikaan voine lupaaviksi äänestää, eikä niitä ole äänestettykään ilmeisesti. (En löydä tuosta Kukkarokivi-artikkelistakaan tynkämallinetta.) Tietoja luonnosta, matkailusta ym. ei vain ole, yksi syy tähän on varmaan saaren pieni koko. Sundomilaiset kalastajat ovat niitä saaren ”mökkiläisiä”. Tuo ”Pitäisikö kartta olla mielummin vain "aiheesta muualla" kuin lähde (ja sama tieto on lähteistetty eri lähteellä mallineessa)?” ei aukene minulle. Roquai 15. elokuuta 2010 kello 23.05 (EEST)

Lupaavan artikkelin kriteerit

1. Artikkelin tulee olla kunnossa ja sisältää perustiedot aiheestaan. Lyhyt artikkeli riittää.
2. Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
3. Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
4. Artikkelin tulisi olla muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa.
5. Lähteet tulisi mainita.
6. Kielen tulisi olla selkeää.
7. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle lukukelpoinen.
8. Mahdottomia ei vaadita.

Esimerkkejä lupaavaksi kelpaavista artikkeleista: Wikipedia:Lupaavat artikkelit

Pituus ei todellakaan ole kaikki kaikessa. Sitten kun Storsandenilla on 6,3 miljoonaa asukasta ja on oma valtio, niin sitten voisi vaatia samaa kuin Paraguaylta. Mutta onko luontoaiheinen artikkeli lupaava, jos siinä ei ole sanaakaan millainen maasto saarella vallitsee (kriteeri 1)? Minkämuotoinen saari on? Ympäryysmitta? Eläimiä tai kasveja? Metsää vai pelkkää kivikkoa? Mutta tuo virke, joka ei auennut: lähde 3 on Maanmittauslaitoksen kartta. Olisiko se järkevämpää laittaa "Aiheesta muualla" -osioon kuin että se on lähde? Se, että Storsanden kuuluu Rönnskärin saariryhmään, on jo lähteistetty Museoviraston lähteellä, eli tarvitseeko samaa tietoa lähteistää kahdella eri lähteellä? --Lakritsa 15. elokuuta 2010 kello 23.29 (EEST)

Laitoin Karttapaikan Aiheesta muualla -osioon. Ei tuollaisille ympäryysmitoille, eläimistöille, kasvistoille, matkailuille ym. ole lähteitä (kuten yllä jo totesin), joten onko ne sitten perustietoa, kun tietoa ei kerran ole. :) Roquai 19. elokuuta 2010 kello 20.28 (EEST)

Eikö historiasta ole mitään sanottavaa? 88.114.97.247 19. elokuuta 2010 kello 20.25 (EEST)

Artikkelissa on historiastakin juttua. Roquai 19. elokuuta 2010 kello 20.28 (EEST)

Nojoo, onhan siinä vähän. Nyt artikkeli painottuu aika paljon tuohon rajakiistaan, mutta eiköhän tämä lupaavaksi kelpaa. J.K Nakkila 19. elokuuta 2010 kello 20.54 (EEST)

En laskisi rimaa näin alas. Tämän suppeusasteen artikkeleitahan (ja suuri joukko laajempiakin, toistaiseksi vailla LA-statusta) sekä minulla, Lakritsalla, Roquailla että J. K. Nakkilalla on aloitettuna pilvin pimein.--Urjanhai 19. elokuuta 2010 kello 21.44 (EEST)

Tai no, edelliseen tarkennusta sen verran, että kun vaihdoin vanhan linnunpönttönäyttöni ADHD-televisioruudun levyiseen, niin riveistä tuli kaksi kertaa pidempiä ja kappaleista vastaavasti kaksi kertaa lyhempiä, ja tämä vaatii näköjään totuttelua.--Urjanhai 21. elokuuta 2010 kello 20.58 (EEST)

Ja myöskään pelkät sanomalehtiartikkelit lähteinä ehkä eivät ole paras mahdollinen lähteistys. Kokemus osoittaa, että sanomalehtiartikkelien tiedoissa voi olla epätarkkuuksia, ja siksi ne sopivat huonosti yksinomaisiksi lähteiksi.--Urjanhai 20. elokuuta 2010 kello 10.20 (EEST)

Ei ne sen kummempia ole kuin Googlesta ongitut random-nettilähteetkään. :) Roquai 21. elokuuta 2010 kello 12.46 (EEST)

En kannata lupaavaksi nykyisellään. Historiasta on kerrottu vain yksi,nykyisellään irralliseksi jäävä tapaus, jonka selostus artikkelin nykymuodossa painottuu kohtuuttomasti (yli puolet koko artikkelin tekstistä) ja esimerkiksi luonnosta ei ole tietoja. Historiallisen anekdootin lisäksi tietoja on kaiken kaikkiaan on ohuelti, artikkeli ei ole tasapainoinen, eivätkä perustiedot oikein ole kasassa. Jos hallitsisin Maalahtea koskevan historiallisen ja maantieteellisen lähtestön, niin luultavasti tietoja löytyisi lisää, mutta kun en hallitse, niin en pysty laajentamaan.--Urjanhai 19. elokuuta 2010 kello 21.21 (EEST)

Tai jos ei lähteitä --> ei lupaavuutta.--Urjanhai 19. elokuuta 2010 kello 21.23 (EEST)

Paitsi että Helmer Smedsin Malaxbygden (josta on uusi näköispainos 2007) varmasti sisältää aiheesta jotakin (luultavasti sekä historiasta että luonnosta ja varmasti maanomistusoloista, kenties myös asutuksesta).--Urjanhai 19. elokuuta 2010 kello 21.37 (EEST)

Ei oo Helmerin kirjassa mitään muuta kuin, jotta kalastajia liikkuu sieläkin päin. (Ja historiasta on kyllä kaksikin tapausta tässä artikkelissa.) Roquai 21. elokuuta 2010 kello 12.46 (EEST)

Olitpa nopeampi, en vielä ehtinyt kirjahyllylle asti. Maksamaata taas on tutkinut Michael Jones.--Urjanhai 21. elokuuta 2010 kello 21.18 (EEST)

Mulle ei ihan selviä, miksi tämä saari on erityisempi kuin muut Rönnskärin saariryhmän saaret, vaikkapa vanha luotsiaseman paikka Fallskäret ? Luotsiasemasta olisi ilmeisesti lähteeksi käyvää materiaalia paljonkin ks. saariryhmäartikkelin linkit. Muiden saarten kasvistosta ja eläimistöstä löytyisi myös tietoja; suurin osa Suomen Lapasotkapopulaatiosta pesii tuolla. Tässä artikkelissa kokotieto olisi oleellinen; eikö saarta näy noissa kartoissa siksi että se on niin pieni (vai onko se kaukana)) ? Visko likimaisen halkaisijan kilometreinä arvioida kartalta jos muuta lähdettä ei ole ? --Tappinen 21. elokuuta 2010 kello 17.46 (EEST)

Rönnskärin saariryhmässä on aivan taatusti paljon merkittävämpiäkin saaria, mutta että muista saarista ei ole artikkeleita (koska ketään ei ole kiinnostanut kirjoittaa), ei pitäisi estää Storsandenin pääsyä lupaavaksi artikkeliksi. Storsanden näkyy tässäkin kartassa, mutta sitä ei ole nimetty siihen lainkaan. Panen tämän arkistoon kohta. Roquai 22. elokuuta 2010 kello 12.51 (EEST)

Ehdittiin jo näköjään arkistoida, mutta olisi minun puolestani kelvannut lupaavaksi. Kansalaisen karttapaikasta irtoaa kyllä enemmänkin asiaa. –☆Makele-90 22. elokuuta 2010 kello 13.08 (EEST)

Haluan vielä täsmentää kommenttiani: toivoisin että artikkelilla olisi kuvaileva määritelmä (tyyliin "Storsanden on kapea/hiekkarantainen/sinikallioinen/hiekkasärkkien ympäröimä/.. saari..."). Jostain syystä se on saanut kai nimen storsanden (eikös tuo käänny isohiekka), erikoista jos se on pieni ja kallioinen. --Tappinen 23. elokuuta 2010 kello 14.39 (EEST)

Maankohoamisrannikolla olen kuullut nimistöntutkijoiden yleisellä tasolla mainitsevan ilmiöstä, että nimi saatetaan antaa sen ajankohdan mukaan jolloin saari on noussut merestä, mikä voi selittää sen, että nimi maastosanana ei välttämättä ole myöhempinä aikoina kuvaava. (Tuntematta Strosandenia sen tarkemmin.)--Urjanhai 23. elokuuta 2010 kello 15.13 (EEST)