Keskustelu:Jukka Weisell

Merkittävyys

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Toimii nyt Oulun talousjohtajana ja on aiemmin ollut kahden suomalaisen kunnan kunnanjohtajana. Riittävätkö nämä tehtävät automaattiseen merkittävyyteen Wikipediassa ilman lähteitä? --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2015 kello 19.59 (EEST)

Aika monta kertaa on tästä aiheesta, ovatko kunnan- ja kaupunginjohtajat wikimerkittäviä, keskusteltu, tänäkin vuonna vähintään kahdesti tätä ennen (Keskustelu:Matti Mäkinen (kunnanjohtaja) ja Keskustelu:Heidi Rämö). Ei tule mieleen, että yhtäkään kunnan- tai kaupunginjohtajasta kertovaa artikkelia olisi tähän mennessä poistettu perusteella ”epämerkittävä”, ja aiempien keskustelujen perusteella aika moni kyllä pitää kunnan- ja kaupunginjohtajia automaattisesti wikimerkittävinä (mainitaan tälläkin kertaa säilytykseen päättynyt äänestys Wikipedia:Poistettavat sivut/Timo Nousiainen, jossa enemmistö piti Kiiminkiä, jonka kunnanjohtajana Weisell on toiminut, pienemmän kunnan kunnanjohtajaa wikimerkittävänä). --Nironen (keskustelu) 28. syyskuuta 2015 kello 20.43 (EEST)

Asia pitäisi kirjata suuntaviivoihin. En aikanaan palvonut sääntöjä, ja kirjoitin sinne muutamien everstien säilyttämisestä, vaikka asiasta päätettiin "vain" merkittävyyskeskustelussa eikä suinkaan äänestyksessä: (diffi). Siispä mikäli kunnanjohtajat ovat merkittäviä, tämä seikka pitäisi rohkeasti kirjoittaa suuntaviivoihin näkyviin. Tämä ei nyt kuulu tänne, mutta laitoin nyt ensin tänne, jos joku yltyy keskustelemaan suuntaviivojen perusteista käytäntöjä koskevassa kahvihuoneessa. --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2015 kello 20.50 (EEST) Kommentin muutos ja lisäys: Yleinen kysymys suuntaviivoista on nyt esitetty kahvihuoneessa, joten tässä voi pohtia ainoastaan tämän artikkelin aiheen merkittävyyttä erityiskysymyksenä. --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2015 kello 21.17 (EEST)

Kun varsinaisia lähteitä ei ole, merkittävyys pitää ratkaista henkilön aseman perusteella. (Selitys: suuntaviivojen mukaan jokainen suomalainen kansanedustaja on merkittävä, joten jos jostain kansanedustajasta tehdään lähteetön artikkeli, sitä ei voi poistaa epämerkittävänä, mikäli tiedot pitävät kuitenkin paikkansa.) Ensin on ratkaistava, onko Oulun kaupungin talousjohtajan virka sellainen, joka tekee ihmisestä merkittävän Wikipediaan. Jos on, asia on selvä. Jos ei, pitää miettiä, onko kahden eri kunnan kunnanjohtajana toimiminen merkittävyyden tae; toisin sanoen, olisiko artikkeli säilytetty vuonna 2011, jos se olisi ollut täällä, kun Weisell oli Kiimingin kunnanjohtaja. Jos olisi, sitten tämä on säilytettävä nykyäänkin. Jos ei, keskustelu jatkuu. --Pxos (keskustelu) 29. syyskuuta 2015 kello 18.17 (EEST)

Kansanedustajista löytyy aina lähteitä eduskunnan sivulta jos ei muualta jaksa hakea. ---85.76.86.103 29. syyskuuta 2015 kello 23.31 (EEST)

Pitäisi mielestäni ehdottomasti löytyä ainakin luotettava todiste sille, että henkilö kuuluu joukkoon, joka on automaattisesti wikimerkittävä. Ei huvita kuluttaa kallista aikaani etsiä suuntaviivoista miten on kiunnanjohtien suhteen nuo suuntaviivat. Kaivelin kuitenkin esille ainakin yhden lähteen artikkeliin, tässä esim. Yle (lisäsin artikkeliin otsikon lähteet, niin merkittävyydestä voi todeta heti yhdellä silmäyksellä täyttä bluffia vai ei). Tämän artikkelin kirjoittaja näyttää kirjoittamisen ammattilaisesta, eli ilmeisesti ymmärtää lähteen mutta mahdollisesti myös olettaa, ettei tässä mediassa kukaan normaalisti kysele perään eli miksi nähdä tarpeetonta vaivaa ja kuluttaa kallista aikaa. Yhteisö kuitenkin oli valppaana, ja käry kävi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 09.59 (EEST)

Oikeastaan voidaan tuskin varmasti väittää että "varsinaisia lähteitä ei ole", se olisi mutuilua. Fakta on vain se, että varsinaisia lähteitä ei ole osoitettu, siis jonkun merkittävyysmallineenkin sanamuoto.--Urjanhai (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 11.50 (EEST)

Riittää. --Elena (keskustelu) 29. syyskuuta 2015 kello 20.51 (EEST)

Ei riitä wikipedian käytännöissä esitettyyn merkittävyyteen. Tällä hetkellä artikkeli ei täytä tämän median merkittävyysvaatimusta, koska aihetta ei ole käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Todisteena artikelissa on esitetty vain yksi aiheesta riippumaton luotettava lähde. Automaattiseen merkittävyyteen en pysty vastaamaan, koska en löydä tämän tapauksen automaattisen merkittävyyden kriteereitä mistään (kunnanjohtajuuttako on tarkoitus tarkoittaa? Siihen vastaukseni olisi, että ok, jos se pysytään määrittelemään jotenkin edes vähän alusta, esim. Suomen kunta (ml. Ahvenanmaa), vakituinen virka tmv.). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 11.28 (EEST)

Nyt riittää mielestäni merkittävyyteen, kaksi luotettavaa sekundäärilähdettä artikkelissa on wikipediassa jo harvinaisen vahva näyttö siitä, että henkilöartikkeli saa sisältyä tähän tietosanakirjaan. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 22.27 (EEST)

(Disclaimer: Jos joku sanoo, että tämä on liian pitkä kommentti, niin julistetaan tämä esseeksi aiheesta.) Noin yleisesti olen sitä mieltä, että ajatus, että kunnanjohtajat eivät ole merkittäviä koska heistä ei ole lähteitä, on Kehä III:n sisällä syntynyt epätosi kuvitelma. Sekä Helsinkiläisistä kunnallispoliitikoista (Helsingissähän asuu helposti yhdessä korttelissa sen verran väkeä kuin pienessä kunnassa) että pientenkin kuntien kunnanjohtajista kerrotaan kyllä luotettavissa ja riippumattomissa lähteissä, kuka vaan jaksaa pitää kirjaa, mutta harva vaan jaksaa. Toisaalta näkyvät kunnallispoliitikot, joita usein on eduskuntavaalien ehdokkaina, usein merkittävyyskeskusteluissa torpataan niin, että on muodostunut varsin selkeä suuntaviiva, jota vastaan lienee turha pullikoida, ja tänä rinnastunevat vähäisimmät kunnanjohtajatkin, vaikka tosiassa lähteiden puuttuminen on käytännössä näköharha. Poliitikkojen osalta on ongelmana, joka on johtanut tiukkaan linjaan, heikkolaatuisten ja epäneutraalien artikkelien suuri tarjonta. Kunnanjohtajissa ongelmana harvoin on epäneutraalius, mutta usein heikko laatu ja vähäiset lähteet, koska kumpaisistakin kunnollisten artikkelien kirjoittaminen vaatisi leikekirjan pitämistä paikallisuutisista (paikallisuutisia on sekä paikallislehdissä että seudullisissa ja maakunnallisissa lehdissä että Helsingin Sanomissa, jossa niitä on etengin Helsingistä ja hiukan uuudeltamaaltakin, joskus muualtakin), mitä harva tekee. - Mutta jos joku näin tekee, niin tuloksena on, ei voi sanoa helposti, mutta varmasti kelvollisia artikkeleita. (Ellei sitten julisteta osaa luotettavista ja riippumattomista lähteistä epäkelvoiksi sen takia, että ne käsittelevät epämerkittäviä asioita, joista ei tykätä. Mutta tämä on looginen kuperkkeikka, koska pointtihan on se, että eivät ongelma ole hyvin kirjoitetut artikkelit, jos ne perustuvat luotettaviin ja riippumattomiin lähteisiin, vaan huonot jotka eivät perustu lähteisiin ja lisäksi poliitikkojen kohdalla usein ovat epäneutraaleja, ja tämä on johtanut kai aivan oikein korkeaan merkittävyyskynnykseen aihepiirissä rangaistuksena tästä kun kerran niitä hyviä artikkeleita ei tule.)

Ja tästä taas tullaan merkittävyyden määrittelyyn: Eli on kai lähdettävä siitä, onko merkittävyys osoitettu, ilman että olisi tarvetta pahemmin välttämättä ainakaan rajatapauksissa vaivata päätään spekulaatioilla onko vai eikö ole lähteitä merkittävyydelle. Sittenhän sen näkee, jos joku ne esittää, jos ei niin pois, koska merkittävyyttä ei ole osoitettu, ja tervetuloa takaisin ensi viikolla, jos merkittävyys osoitetaan.

Mutta samalla voidaan tietysti merkittävyyskynnystä asettaa myös äänestyksin. Tai näin ainakin tehdään. Ja siinä taas luonon laki näyttää olevan, että aihepiireissä, joissa tarjonnan laatu on huono, merkittävyyskynnys hinautuu korkealle.

Ja vastaavasti jos laajasti nähdään, että joku aihepiiri on tärkeä, niin hyvällä tarjonnalla arvatenkin sen arvostus voi nousta.--Urjanhai (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 02.26 (EEST)

On tää kyllä aika mainosmainen, mutta siihen pätee se, mitä sanoin mainosmaisuudesta ja lähteettömyydestä yllä.--Urjanhai (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 12.26 (EEST)

Kaikki alimman tason paikallishallinnon yksiköiden virkamiesjohtajat eivät ole automaattisesti merkittäviä. Suurimpien yksiköiden johtajat ovat kiistatta merkityksellisiä ja pienimpien yksiköiden johtajat ovat kiistatta merkityksettömiä. Weisell vaikuttaa merkittävältä. Gopase+f (keskustelu) 2. lokakuuta 2015 kello 09.52 (EEST)

Nykyisessä asemassaan Weisell on virkamies, jonka esimies on Oulun kaupungin konsernipalvelujen johtaja (joka on organisaatiossa samalla tasolla kolmen apulaiskaupunginjohtajan kanssa), ja tämän esimies taas on kaupunginjohtaja [1]. Ymmärtääkseni Oulun kaupungilla (liikelaitokset mukaanlukien) on organisaatiossaan Weisselin virkatason johtajia yhteensä 15. Jos nyt pohditaan, onko pienen kunnan kunnanjohtaja merkittävämpi kuin suurehkon kaupungin tavallinen virkamies, niin kyllä itse miellän kunnanjohtajan tittelin huomattavasti merkittävämmäksi. Olkoonkin sitten vaikka 1000 asukkaan kunta. Sanoisin, että virkamiesstatus ei tee tästä artikkelista merkittävää, mutta kunnanjohtajuusstatuksen takia tämä artikkeli on merkittävä. --Viherio (keskustelu) 3. lokakuuta 2015 kello 13.21 (EEST)