Keskustelu:Matti Mäkinen (kunnanjohtaja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Onko kaikki kunnanjohtajat merkittäviä? --Calikula (keskustelu) 1. tammikuuta 2015 kello 06.40 (EET)[vastaa]

Muistelisin tästä joskus keskustellun, mutta en löytänyt ainakaan poistokäytännön suuntaviivoista Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja ennakkotapauksia. (Olisiko käyty vain merkittävyyskeskusteluja tai keskusteluja kahvoihuoneessa?) Sinällään en näe estettä merkittävyydelle, koska täysin varmaa on, että riippumattomat ja luotettavat alueelliset tiedotusvälineet aivan varmasti käsittelevvät jokaisen kunnanjohtajan toimintaa laajasti, ja silloin on lähinnä käytännöllinen harkintakysymys, halutaanko mahdollisesti pidättyä esittelemästä täällä kaikkia kunnanjohtajia jostain muusta syystä.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2015 kello 11.38 (EET)[vastaa]

Kaikki kunnanjohtajat ovat merkittäviä. Aiheesta on keskusteltu useaan kertaan (ehkä vain merkittävyyskeskusteluissa, en muista varmaksi). --Elena (keskustelu) 1. tammikuuta 2015 kello 18.23 (EET)[vastaa]

Itse en tuollaista muista. --Otrfan (keskustelu) 2. tammikuuta 2015 kello 19.13 (EET)[vastaa]
Tässä yksi poistoäänestys: Wikipedia:Poistettavat sivut/Timo Nousiainen ja tässä viisi merkittävyyskeskustelua: Keskustelu:Ilpo Jorasmaa, Keskustelu:Kaarina Daavittila, Keskustelu:Matti Muukkonen, Keskustelu:Oskari Auvinen, Keskustelu:Jarmo Muiniekka. --Elena (keskustelu) 2. tammikuuta 2015 kello 20.37 (EET)[vastaa]
Valitettavasti poistoon päätyneet keskustelut eivät löydy haulla. --Otrfan (keskustelu) 2. tammikuuta 2015 kello 20.43 (EET)[vastaa]
En muista, että kunnanjohtajien kohdalla sellaisia merkittävyyskeskusteluja olisi ollut. --Elena (keskustelu) 2. tammikuuta 2015 kello 23.49 (EET)[vastaa]
On ollut muistaakseni useampiakin, mutta aika vaikea löytää jälkikäteen. --Otrfan (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 10.08 (EET)[vastaa]
Tässä onkin näköjään mielenkiintoinen vinouman lähde. Jos joku sattuisi muistamaan jonkun, niin keskusteluja voisi palauttaa vertailun pohjaksi.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 10.11 (EET)[vastaa]
Muistan samoin kuin Otrfan, eli pienempien kuntien kunnanjohtajia on poistettu koko joukko epämerkittävinä. Gopase+f (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 15.15 (EET)[vastaa]
Pystyisköhän joku ylläpitäjä etsimään näitä poistettuja artikkeleita? Jos olemme päättäneet säästää äänestyksellä 9897 asukkaan kunnan kunnanjohtajana toimineen henkilön artikkelin sekä merkittävyyskeskustelussa mm. 516 ja 2445 asukkaan kuntien kunnanjohtajana toimineen henkilön artikkelin, niin minkä kuntien johtajat olemme päättäneet poistaa? --Elena (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 18.32 (EET)[vastaa]

Voi olla merkittävä, jos Mäkistä on käsitelty laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Nyt lähteet eivät vakuuta: yksi nimitysuutinen ja maininta vaimon kotisivuilla vaimon CV:ssä. Hankasalmen kunnan kotisivuilta oli jo etsimistä, että kuka on kunnanjohtaja, puhumattakaan siitä että siellä olisi kerrottu edes koska on aloittanut kunnanjohtajana. Varmasti löytyy lehtijuttuja. –Makele-90 (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 01.13 (EET)[vastaa]

Niin kuin yllä sanoin omana subjektiivisena käsityksenäni, niin "täysin varmaa on, että riippumattomat ja luotettavat alueelliset tiedotusvälineet aivan varmasti käsittelevvät jokaisen kunnanjohtajan toimintaa laajasti", eri asia vain kykeneekö niitä osumia aina löytämään viidessä minuutissa googlella. Erään yliopiston professorinkin kuolinajan jouduin etsimään yliopiston kirjastosta sanomalehtimikrofilmeiltä. Silloin ainoa kysymys (oman subjektiivisen käsitykseni mukaan) on, katsotaanko kunnanjohtajat esim. professorien ja kansanedustajien ja yhden albumin ulkaisseiden artistien tapaan suoraan merkittäviksi vai käsitelläänkö kunkin lähteistystä erikseen niin kuin tehdään sellaisten ihmisryhmien edustajien kanssa, joista on katsottu, että kaikki eivät ole suoiraan merkittäviä. Mutta koska muokkaajayhteisössä voi hyvin olla sellaisia kehä III:n sisällä asuvia (olen kyllä asunut siellä joskus itsekin), jotka eivät millään usko, että jokaista kunnanjohtajaa aivan varmasti on käsitelty lsaajasti luotettavissa ja riippumattomissa lähteissä, niin jälkimmäinenkään vaihtoehtokin toki käy. Voihan olla sellaisia elämänaloja, joita itse en tunne niin hyvin, että uskoisin jonkun vastaavan väitteen.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 09.56 (EET)[vastaa]
Alueelliset tiedotusvälineet kirjoittavat jokaisen uuden huoltoaseman avajaisistakin, mutta ei se silti niitä kaikkia tee merkittäviksi. --Otrfan (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 10.11 (EET)[vastaa]
On omaa tutkimusta rajata osa lähteistä pois subjektiivisin perustein. Tulee osoittaa riippuvaisuussuhde tai epäluotettavuus, jotta lähde olisi kelvoton. Huoltoasemien avajaisista kirjoittavat lähinnä ilmaisjakelulehdet, jotka ovat riippuvaisia yrityksistä mainostajina eivätkä lukijoista tilaajina. Helsingissä Helsingin Sanomat on paikallislehti, Hämeessä Hämeen Sanomat, Lapissa Lapin Kansa jne. --Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 11.51 (EET)[vastaa]
Ei vaan normaalia lähdekritiikkiä, joka on jokaisen muokkaajan velvollisuus. Sen sijaan lähdekritiikin unohtaminen on hyvin usein tarkoitushakuista, millä tavoitellaan tiettyä oikeaa lopputulosta. Näin olisi tässäkin tapauksessa. Gopase+f (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 15.33 (EET)[vastaa]

Ehdotan äänestystä kunnanjohtajien merkittävyydestä. Jaalei (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 14.38 (EET)[vastaa]

Miksi? Jos aihetta on käsitelty laajasti luotettavissa lähteissä, on aihe merkittävä. Jos ei ole käsitelty laajasti luotettavissa lähteissä, ei ole merkittävä. On olemassa muutaman asukkaan kuntiakin, tuskin niiden kunnanjohtajaa on kovin laajasti käsitelty. –Makele-90 (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 15.05 (EET)[vastaa]
Mainitse noita muutaman asukkaan kuntia. Jaalei (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 15.14 (EET)[vastaa]
Esimerkiksi Wiedenborstel, Rochefourchat ja Dierfeld. –Makele-90 (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 15.28 (EET)[vastaa]
Eri maissa kunnan käsite on erilainen. Suomessa ei milloinkaan ole ollut tuollaisia paperikuntia. --Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 18.19 (EET)[vastaa]
Sen takia ei voidakaan kategorisesti päättää, että kaikki kunnanjohtajat ovat automaattisesti merkittäviä. Luotettavat lähteet määrittelevät merkittävyyden. On Suomessakin pikku kuntia, esimerkiksi sadan asukkaan Sottunga. Jos siellä on ollut joku kunnanjohtajana vaikka pari kuukautta eikä asiasta ole kirjoitettu missään muualla kuin Sottungan kyläsanomissa, vaikea uskoa henkilöä kovin merkittäväksi. Mutta tämä ei liity enää tämän artikkelin merkittävyyskeskusteluun. –Makele-90 (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 18.39 (EET)[vastaa]
Jokainen tietää, ettei Sottungan julkisuus hoidu minkään Sottungan kyläsanomien kautta, vaan ahvenanmaan maakunnallisen median kautta, jossa tietenkin jokainen kunta saa osansa juuri niin kuin Varsinais-Suomen kunnat Turun Sanomissa. Turun Sanomien avulla aikoinaan, kun Velkuan kunta oli olemassa, saattoi saada riippumatonta, luotettavaa ja laajaa tietoa Velkuan asioista mukaanlukien kunnan johtajan laaja käsittely (muistan kun luin), eikä ole syytä kuvitella, ettei sama hoituisi Ahvenanmaalla tai missä tahansa muualla Suomessa yhtä lailla, eri asia vain onko kukaan tästä lähdetarjonnasta pitämässä leikekirjaa wikipediaan. Tämän tietää jokainen joka seuraa jonkun Suomen alueen mediaa. Ei niissä kuntia vaieta kuoliaaksi. Se on harhakuvitelma, joka voi olla vain niillä, jotka eivät koskaan avaa muuta lehtiä kuin Helsingin Sanomat ja iltapäivälehdet. Minkä tahansa kunnan asioita käsitellään jo joka maakunnan maakunnallisissa lehdissä likimain siinä laajuudessa kuin Helsingin sanomat käsittelee Helsingin ja lähikuntien asioita. Se, keitä näistä riittävästi käsitellyistä sitten valitaan merkittäviksi, on silloin kokonaan eri oma prosessinsa, koska rannalle toki jää moni helsinkiläinenkin paikallistoimija. Mutta se on silloin muu valinta kuin lähteiden puute. --Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 19.02 (EET)[vastaa]
EN usko että kaikkia kunnanjohtajia on oikeasti käsitelty laajasti jossain muuallakin kuin oman kylän lehdessä. Nimitys- tai kokousuutinen on voinut olla maakuntalehdessä, mutta ei henkilöartikkelia. Tuskinpa Jouni Mutasta käsiteltiin Turun Sanomissa 1980-luvun puolivälissä kun hän oli hetken aikaa Velkuan kunnanjohtaja, tosin viransijaisuudessa. –Makele-90 (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 19.18 (EET)[vastaa]
Ilmeisesti et lue Turun Sanomia vaikka muokkaatkin sen levikkialueen aiheita. Rannikkoseutua luultavasti luet, kun olet käyttänyt sitä lähteenä, ja se onkin luotettava ja kelvollinen lähde, vaikka siinä kerrotaankin paljon huoltoasemien avajaisista. Luultavasti siinä on Jouni Mutastakin tuolloin käsitelty. Mitään "kylän lehtiä" Suomessa ei ole, vaan on olemassa valtakunnanosan tai maakunnan laajuisella alueella leviä lehtiä (Turun Sanomat, Aamulehti, Kaleva, Karjalan maa, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat, Satakunnan kansa jne., seudullisesti leviäviä lehtiä kuten Salon Seudun Sanomat, Forssan Lehti, Loimaan Lehti, Uudenkaupungin Sanomat jne. ja yhden tai muutaman kunnan alueelle (ei siis mihinkään "kylään") leviäviä tilattavia lehtiä kuten Rannikkoseutu, Turun tienoo, Perniönseudun lehti, Somero, Merikarvian Sanomat, Auranmaan Viikkolehti jne. Yhdessä nämä kaikki sekä yleisradion maakuntaradiot muodostavat kunkin paikkakunnan julkisuuden ja ovat luotettavia ja riippumattomia lähteitä, jotka käsittelevät eri asioita laajasti. --Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 19.54 (EET)[vastaa]
Oman kylän lehdellä tarkoitan ainoastaan yhden pienen kunnan alueella ilmestyvää sanomalehteä eli paikallislehteä. Suomessa on ainakin ollut vain yhden pienen kunnan tai kunnan osan alueella ilmestyneitä sanomalehtiä. Luen kyllä säännöllisesti Turun Sanomia ja myös monia muita luettelemisia lehtiä, ja asian on aivan noin kuten viimeisessä lauseessa kirjoitatkin. –Makele-90 (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 21.32 (EET)[vastaa]

Minun mielestäni kaikki Suomen kunnanjohtajat ylittävät suomenkielisen Wikipedian merkittävyyskynnyksen. En silti halveksu muunlaisia mielipiteitä, mutta pyydän, että toista mieltä olevat kertoisivat, kuinka suuri kunnan on oltava, jotta johtaja on wikimerkittävä. Jaalei (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 13.39 (EET)[vastaa]

Tässä taitaa yleisemminkin olla vähän kahta koulukuntaa (myös muissa aiheissa kuin kunnanjohtajoissa): toisten mielessä on äänestyksin muodostuva merkittävyyskynnys, toisten mielestä riippumattomien ja luotettavien lähteitten esittäminen ratkaisee. Selkoa ei kai ole tullut, kumman mukaan mennään, mutta joka tapauksessa mikä tahansa artikkeli voidaan poistaa, jos tietosisältö ja lähteistys on olematon, mutta vastaavasti samaa aihetta voidaan tarjota paremmin lähteisteetynä uudelleen ja katsoa uudestaan. Koska nyt on kai joitain kunnanjohtajia poistettuina ja joitain säilytettyinä, niin tilanne lienee avoin riippuuko poistaminen äänestyksistä vai lähteillä osoitetusta merkittävyydestä. - Mutta kaipa se riippuu äänestyksistä, koska jokainen jonkun alueen mediaa seurannut tietää, että paikalliset tiedotusvälineet kyllä käsittelevät jokaisen suomen kunnanjohtajan toimintaa laajasti, kuka vaan viitsii pitää leikekirjaa tai hankkia esim. lehtiluukun lukuoikeuksia. - Joka muuta väittää, ei tunne todellisuutta.
- Eli jos siis halutaan väittää, että osa kunnanjohtajista on ei-merkittäviä, niin tähän on vain kaksi keinoa: a) poistoäänestys esim. kunnan koon tai muun kriteerin mukaan (=reilu meininki, sopivuusharkintaan perustuva ratkaisu) tai b) julistetaan luotettavista, riippumattomista lähteistä mutu- ja tykkkämisperusteella osa ei-kelvollisiksi, jotta saadaan torjuttua ei-tykätyt aiheet pois wikipediasta (= epäreilu älyllinen piruetti, jossa tykkääminen näennäisesti verhotaan "merkittävyyden" viikunanlehteen, huomaamatta että onkin vain itse tykkämisperuustella jaettu luotettavat ja riippumat lähteet sitä varten vuohiin ja lampaisiin). - Mutta tämä kuitenkin sisältää erikoisen loogisen piruetin, koska selvempi on kai aihekohtainen poistoäänestys.
Samoinhan johtavia kunnallispoliitikkoja, joita usein on ehdolla eduskuntaan, on valitun linjan mukaan poistettu, vaikka heistäkin varsin monesta löytyy tietoa mediasta muistakin kuin oman puolueen lehdistä. - Ja tätä voi pitää perusteltunakin, koska nämä vaalien alla ilmestyvät artikkelit usein ovat ongelmallisia sisällöltään ja hyvin tehtyinäkään eivät oikein kiinostavia.
Ja niinpä kai nykyäään horjutaan näiden kahden välillä: joko lähteet tai äänestys sopivuuden perusteella. Mutta verrattuna poliitikkoihin (jollainen kunnanjohtaja ei ole!) kunnanjohtajat ehkä paremmin puoltavat paikkaansa, koska he ovat kaikkia kuntalaisia palvelevia virkamiehiä. - Ja joka tapauksessa, jos lähteet ovat olemattomat, niin artikkeli voidaan poistaa sen takia ottamatta kantaa siihen, poistettaisiinko se jos artikkeli olisi hyvin lähteistetty.
- Sillä kunnanjohtajaahan voi (lukuunottamatta pääkaupunkiseutua!) seurata vain ei-valtakunnallisesta mediasta, jota on ainakin neljää sorttia: a) maakuntalehdet b) seudulliset sanomalehdet c) tilattavat paikallislehdet ja d) ylen maakuntaradiot ja niiden nettisivut. Ja jos itse ei ole näiden lukija ja tilaaja, niin esim. seudullisten ja paikallisten sanomalehtien nettiversiot maksavat. Ja lisäksi niistä on vaikea hakea. Eli käytännössä niitä pystyy hyödyntämään vain paperi- tai nettilehden tilaaja, joka wikipediaa varten laittaa haluamansa lehdet sivuun tai muistaa likimain milloin missäkin lehdessä oli mistäkin asiasta juttua. - Mutta sehän ei ole este vaan hidaste, yhdestäkin professorista kun kirjoitin artikkelia, niin piti mennä etsimään nekrologi saomalehtimikrofilmiltä, mutta so what? Lähde on lähde.
Mutta kun nykyään tilanne on se, ettö paljon on porukkaa (muillakin elämänaloilla), joka on äänestyksissä poistettu, vaikka luotettavaa ja riippumatonta tietoa olisi (ja kovin silpuiseksi sisältö ilman sopivuusharkintaa varmaan muodostuyisikin), niin se lienee de facto tilanne, ja pitää siis vain katsoa mihin linja äänestyksissä asettuu.
Mutta älyllisesti epärehellisenä siis pidän, jos väitetään, ettei esim. kunnanjohtajista ole lähteitä. Validi perustelu kyllä on, jos niitä ei ole esitetty. Eli eri asia on, mikä työ on niitten kaivamisessa. Siksi, kun ei minuutissa googlesta löydy, heistä voi olla vaikea kirjoittaa, jos ei ole lähteitä käsillä, mutta samahan on tilanne hyvin monen muunkin, yleisesti merkittäväksi katsotun aiheen kohdalla.
Itse olen ratkaissut tämän niin, että kirjoitan pääasiassa aiheista, jotka on katsottu merkittäviksi, niin ei tule siitä ainakaan jatkuvasti kähinää. --Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 14.16 (EET)[vastaa]