Keskustelu:Isojako

Toiseksi viimeisen kappaleen lausetta "Kyläyhteisöjen hajottaminen toi mukanaan suuren joukon kielteisiä sosiaalisia ilmiöitä." ei ole avattu millään tavalla. Olisi kiva tietää mitä nämä kielteiset sosiaaliset ilmiöt olivat. --85.76.139.116 28. toukokuuta 2014 kello 23.13 (EEST)

Kuten Wikipediassa usein, tuon virkkeen oli lisännyt vuonna 2008 eräs käyttäjä täysin ilman mitään lähteitä: [1]. Lähteeksi merkityssä kirjasarjassa tuollaista ei mainita lainkaan, vaan korostetaan paljon isonjaon hyviä puolia. Poistin koko virkkeen harhaanjohtavana. --Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 03.58 (EEST)

Kyllä tuollaisia näkemyksiä varmasti kirjallisuudesta löytyy, mutta koska tämä on aihe, jossa on esiintynyt erilaisia näkemyksiä eri aikoina ja käsitykset muuttuvat, niin ilman lähdeviittausta tuollainen tieto jää varsin irralliseksi ja arvottomaksi. Samoin voi olla, että mahdollisen lähteen ja tiedon lisääjän tekemän muotoilun väliin voi mahtua omaa tulkintaa, minkä takia lähde myös olisi ehdottomasti tarpeen. Oma arvioni noin maallikkona (joskin jotain myös aiheesta lukeneena, väitöskirjoja suomeksi aiheesta taitaa löytyä useamman kuin yhden käden sormien verran, ja muu kirjallisuus vielä päälle) että isojako oli omana aikanaan vähän samanlainen muoti kuin järvenlaskut aikoinaan, ja että pääosa seurauksista oli tarkoittamattomia, ja että aiotut seuraukset toteutuivat vain osittain, ja nekin vielä ehkä tyypillisesti noin sadan vuoden viivellä. Kuitenkin noin mustavalkoinen ja erittelemätön kannanotto jää kovin irralliseksi, ja kokonaiskuva sekä "myönteisten" että "kielteisten" vaikutusten osalta on varmasti vivahteikkaampi. Kukin aikahan kirjoittaa historiaa omassta näkökulmastaan, ja siksi tulkinnat tulee suhteuttaa sekä toisiinsa että aikaansa.--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 11.06 (EEST)

Lisätään kuitenkin myös tähän, että tällä vuosituhannella on ilmestynyt kolmesta paksusta osasta koostuva Suomen maatalouden historia I-III. Sen voi katsoa sisältävän ilmestymisajankohtansa tieteellisen kokonaisnäkemyksen aiheesta, ja siitä siis kannattaa aloittaa.--Urjanhai (keskustelu) 26. joulukuuta 2018 kello 12.38 (EET)

Hajottiko isojako vai uusjako ryhmäkylät?

Artikkelin mukaan vanha ryhmäkyläasutus hävisi isonjaon myötä. Toisaalta tämän otsikon mukaan uusjako hajotti ryhmäkylät. Wikipedia-artikkelin tieto perustuu varmaan peruskoulun tai lukion oppikirjoihin ja jälkimmäinen on Helsingin yliopiston sivuilla. Kumpi tieto on oikein? --Raksa123 (keskustelu) 11. syyskuuta 2015 kello 20.14 (EEST)

Eivät sittenkään taida olla oppikirjoja, mutta ajankohdasta näyttää olevan eri näkemyksiä. --Raksa123 (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 01.18 (EEST)

Jälkimmäinen antaa varmaan luotettavamman ja monipuolisemman kuvan, ja tuo sivusto myös edustaa kirjoittamisaikansa tieteellisen tutkimuksen viimeistä sanaa. Wikipedia-artikkelin ko. osuus taas on viitteetön (lähteitä tosin on annettu, mutta artikkelissa lähteidenkin antamaa kuvaa on voitu pelkistää)). Kaiken kaikkiaan kai tilanne eri tapauksissa on saattanut vaihdella, ja koko ajan tulee myös uutta tutkimusta (so irl mielessä, ei wikipediamuielessä), ja tieto sen kautta täydentyy ja saa uusia vivahteita. Varmaan eri tutkijat eri näkökulmista ja eri aineistoilla tulevat vähän eri arvoihin, joten tässä kannattaa vain kaivella lähteitä ja koettaa muodostaa niistä kokonaiskuvaa. Se olisikin itse asiassa mielenkiintoista, koska hyviä lähteitä on kirjallisuudessa runsaasti.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2015 kello 22.24 (EEST)

Monta kertaa isojako käytännössä jäi puolitiehen, ja siksi paljon tehtiin isonjaon järjestelyjä 1800-luvulla ja uusjakoja 1900-luvulla. Niissä puolitieheen jäänyt ryhmäkylän hajoittaminen usein saatettiin loppuun.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2015 kello 22.27 (EEST)

Itse asiassa kaikista vaihtoehdoista on esimerkkejä: On ryhmäkyliä, joissa koko kylän tontti on tyhjentynyt, esim. Ritvala, Manninen (Ypäjä) ja on tapauksia, joissa kaikki talot ovat vielä vanhalla tontilla, esim. Selki (Vihdissä). Tai sitten vanhalla tontilla on vain yksi tai kaksi tai muutama taloa, esim. Porras. Tarkemmin tutkien (en nyt muista ulkoa esimerkkejä) löytyisi lultavasti myös tapauksia, jossa tontti on tyhjentynyt joko jo isossajaossa tai vasta uusjaossa. Joidenkin kylien osalta kirjallisuudesta löytyy hyvinkin tarkkoja tietoja. --Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2015 kello 10.42 (EEST)

Vaikutuksesta kotieläinten määriin ja lannan tarpeesta

näistä aiheista olisi mukava saada artikkeliin lisätietoa, peltoala kun piti lannoittaa ja lanta saatiin kotieläimistä --Hartz (keskustelu) 26. joulukuuta 2018 kello 08.18 (EET)

Muistuu mieleen yliopistoissa tutkintovaatimuksiin kuuluvana kirjana (kai historianopiskelijoille) ollut Arvo M. Soininen: Vanha maataloutemme. Tällä vuosituhannella on ilmestynyt kolmesta paksusta osasta koostuva Suomen maatalouden historia I -III. Siinäkin todennäköisesti olisi jotain. Sen tiivistelmänä on ilmestynyt ohut pokkarikokoinen kirjanen Jari Niemelä: Talonpoika toimessaan. Siitäkin voi koettaa katsoa. --Urjanhai (keskustelu) 26. joulukuuta 2018 kello 12.35 (EET)

Oma mutuni tähän on (joskus jotain noista silmäilleenä, mutta en juuri tätä kysymystä tarkasti tutkineena), että isojako ei varsinaisesti muuttanut tuota vanhaa maataloutta, jossa niityiltä kootulla heinällä ruokittiin karjaa, jonka lannalla (kuusenhavuilla eli haoilla jatkettuna ja kompostoituna) lannoitettiin peltoja, vaan sama talousmuoto jatkoi vielä isonjaion jälkeenkin vain vähän eri järjestyksessä olevilla pelto-ja niittylohkoilla, joita jaettiin isossajaossa juuri tämän saman ytalousmuodion jatkumisen mahdollistavalla tavalla. Varsinaisesti maatalous alkoi Suomessa kai uudenaikaistua vasta suurten nälkävuosien jälkeen, jotka olivat josakus 1860-luvulla. Silloin niittytaloudesta vähitelleen enimmäkseen luovuttiin ja pelloilla ruvettiin kasvattamaan vuoroon heinää ja viljaa ja nbiittyjäkin pääosin kynnettiin pelloiksi (usein niistä tuli kauramaita, koska kaura vaatimattomana menestyi esim. suoniitystä tehdyllä kosteallakin pellolla). Näitä pystyisi tutkimaan etenkin juuri noista Suomen maatalouden historioista. --Urjanhai (keskustelu) 26. joulukuuta 2018 kello 12.35 (EET)

Eräs osa isonjaon seurauksia oli kyllä myös liikamaiden erottaminen, eli jos katsottiin, että jakokunnassa oli liikaa metsää talojen veriolukuihin nähden, niin näistä muodostettiin joko kruunun uudistaloja tai kruununpuistoja (joista myöhemmin tuli valtionmetsiä). Kruunun uudistaloja saattoivat joskus alueen talolliset lunastaa itselleen korkeampaa verolukua vastaan, mutta osasta muodostui uusia taloja, jolloin pellon ja karjan määrä vastaavasti lisääntyi. Tosin usein uudistalot osuivat sellaisille metsäisille takamaille, missä pelloksi sopivaa maata oli vain vähän. Jossain missä pelloksi sopivaa maata oli runsaasti, niistä saattoi äkkiäkin kehittyä samanlaisia taloja kuin rintamaillakin.--Urjanhai (keskustelu) 26. joulukuuta 2018 kello 12.45 (EET)