Keskustelu:Hauki

Artikkeli Hauki on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
8.–17.6.2010	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hylätty
7.6.–18.8.2017	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
20.8.–3.9.2017	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Ultra Bralla on biisi Hauesta. Saako siitä kirjottaa oman kappaleen? 2. toukokuuta 2008 kello 18.38 (UTC)

Tekijänoikeudet

Kalatukku Eriksonin sivulla on tämän artikkelin kanssa identtinen teksti. Artikkelin sisällön ja historian perusteella uskoisin, että syynä on Eriksonin suorittama kopiointi. Tästä on positiivinen seuraus: nyt kaikki Eriksonin sivulla olevat kuvat muuttuvat GDFL-kuviksi. :-) --M. Porcius Cato 24. huhtikuuta 2007 kello 12.30 (UTC)

Olen kysynyt asiasta heiltä, ei vastausta. Myös Lohi-artikkeli (ja ilmeisesti muutkin) on identtinen Wikipedian kanssa. Ravel 25. kesäkuuta 2007 kello 07.18 (UTC)

Sain vastauksen. Wikipedian Hauki- ja Lohi-artikkelit (ja varmaan osa muistakin) on kopioitu Ruotsin kalatalouden keskusliiton Kalapankin tekstistä (Svensk Fisk), kääntäjä Thomas Kilhberg. Lisään asianmukaiset tagit. Ravel 2. heinäkuuta 2007 kello 09.24 (UTC)

Epäilenpä vahvasti. Esimerkiksi artikkelin ikivanhasta versiosta [1], jossa ei ole juuri mitään muuta nykyartikkelin sisältöä, löytyy kirjoitusvirhettä "murekkeksi" myöten sanatarkasti sama teksti kansanperinteen haukisäännöstä, joka on myös nykyisessä ja kalatukun versiossa. Kalatukun sivun kopioinnin olisi siis pitänyt tapahtua vaiheittain, mikä on käytännössä melkeinpä mahdotonta. --ML 7. elokuuta 2007 kello 18.40 (UTC)

Tuo haukisääntö, mureke-kirjoitusvirhettä myöten, on minun lisäämäni, ja kirjoitin sen vuonna 2005 ulkomuistista mummoni ohjeita muistellen. Mummo on Erikssonin asiakas vuosien takaa, mutta kirjoitusvirheen viattomaan siirtymiseen en usko. --Tappinen 1. kesäkuuta 2008 kello 15.06 (UTC)

Onko tästä tapauksesta uutta tietoa? Muutoshistorian mukaan artikkeli on kehittynyt nykymuotoonsa vähän kerrallaan vuosien aikana, monien työstämänä. Tuohirulla 6. marraskuuta 2008 kello 13.56 (EET)

---

Kalatukku Erikssonin sivuilla (Tietopankki) oleva haukea koskeva tietosisältö on selvästi Wikipediasta kopioitu, ja sitä lienee täydennetty sitä mukaa kun Wikipedian artikkelia on muokattu (suurin osa tekstistä on miltei identtistä artikkelin nykyversion kanssa ja lisäksi siellä on tuo vuoden 2005 haukisääntö alkuperäisine kirjoitusvirheineen). Toisin kuin M. Porcius Cato (yllä) ajattelee Erikssonin kuvien muuttuneen vapaaksi aineistoksi, kyseessä on sen sijaan tilanne, jossa lisenssin ehtojen rikkomisen takia CC-BY-SA-lisenssi tai GFDL-lisenssi ei ole lainkaan voimassa. Sopimusrikkomuksen takia kyseessä on ainakin ns. luvaton käyttö, joka saattaa täyttää myös tekijänoikeusrikkomuksen tunnusmerkistön. Oikeudenloukkauksen kohteena ovat Wikipedian Hauki-artikkelin pääasialliset muokkaajat, joista ainakin yksi on IP-osoite 82.128.187.72 (7.4.2008). Eipä tämä kuitenkaan johtane sen kummempaan, ehkä voisi olla ostamatta Erikssonin kaloja, onhan kalakauppiaita muitakin. --Pxos 5. huhtikuuta 2011 kello 08.47 (EEST)

Suojaus

Tämä artikkeli tulisi suojata osittain, siis anonyymeiltä ja uusilta käyttäjiltä. Olen huomannut sivun muutoshistoriassa paljon vandalisoineiden käyttäjien tai IP-osoitteiden muokkauksia. --August-54 30. kesäkuuta 2009 kello 18.03 (EEST)

Ei taida nytten olla tarvetta, ei näytä ihan tavattoman törkyseltä tuo historia... --Ville Siliämaa 30. kesäkuuta 2009 kello 18.20 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Joo, ehdottomasti lupaavaksi. Kielenhuoltoa voisi tehdä... siellä on turhan paljon "jokin asia, joskin" tyyppisiä hyppiviä virkkeitä joissa tekstin ajatuksen seuraaminen vaatii enemmän keskittymistä kuin mitä olisi tarpeen. Levinneisyyskartta puuttuu myös, mutta noista puutteista huolimatta tämä selkeästi lupaava tasoa ja korjattuna olisi varmaan hyvä artikkeli matskua. --Zache 8. kesäkuuta 2010 kello 09.39 (EEST)

Edellisten asioiden lisäksi lähdeviitteet on saatava koko artikkelin kattaviksi. --Gwafton 8. kesäkuuta 2010 kello 14.14 (EEST)

Ne lähteet, lähteet... sama ongelma kuin parissa muussakin eläinaiheisessa artikkelissa, jotka ovat nyt ehdolla lupaavaksi.--Tanár 9. kesäkuuta 2010 kello 14.42 (EEST)

Avasin keskustelua lupaavien artikkeleiden lähteistä tänne. pistäkääs kommentteja --Zache 9. kesäkuuta 2010 kello 15.12 (EEST)

Viiteluettelo sarakkeisiin ja viitteiden tiedot mallineissa tarkemmin. Lähteettömiä kappaleita on hieman liikaa. Artikkelin alkuosio voisi olla pidempi. --Thi 14. kesäkuuta 2010 kello 16.19 (EEST)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti. (levinneisyydestä pitäisi kertoa johdannossa)
2. lähteitä ei merkitty
3. malline ok.
4. viitteistyksessä aukkoja.
5. laaja.
6. monta lähdettä.
7. lähteet käsittelevät aihetta.
8. kuvitus.
9. kieli ok.
10. luokittelu.
11. kielilinkit ok. yleisilme ok.
12. artikkelin historiassa aukkoja. (esim. [2])

9/12 -> Ei ole lupaava artikkeli. Gopase+f 17. kesäkuuta 2010 kello 12.35 (EEST)

Hauen alamitta

Hauen alamitta on kuitenkin edelleen voimassa kolmen pohjoisimman kunnan (Enontekiö-Inari-Utsjoki) alueella, näissä kunnissa alamitta on 42 cm. Myös Ahvenanmaan maakunnassa noudatetaan 42 cm sääntöä. Hauelle voidaan myös määrittää tapauskohtainen alamitta esim. uistelukilpailua varten. .[3] Pitääkö tuo paikkansa yhä? --Zache (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 10.37 (EEST)

Nyt siellä lukee Hauen alamitta oli ennen 40 cm. Kirjani kertoo kuten yllä, eli 3 pohjoisimmassa kunnassa se oli 42 cm. Ahvenanmaasta ei mainita mitään.

Aika erikoista: artikkelissa lukee, että alamitta poistui 1993, kuitenkin tuo ylempi tieto näyttäisi olevan vuodelta 2006. Kaipa se oli väärä, kun on poistettu... Mutta kai sen voisi kertoa, että alamitta oli Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa 42 cm. 82.141.95.243 12. lokakuuta 2014 kello 23.08 (EEST)

Lähde, joka alamitalle on, kertoo vain poistumisvuoden 1993, ei itse alamittaa.

Kirjani Suomalainen luonto (1989) kertoo: "Sen alamitta on 40 cm paitsi Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa 42 cm." Pitääkö se siitä lähteistää sitten? 82.141.95.243 12. lokakuuta 2014 kello 23.17 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Vielä hieman keskeneräinen, mutta tuodaan jo hakemaan mielipiteitä. Kieltä pitää huoltaa, lähteitä muutamiin lähteettömiin kohtiin ja johdantoa parantaa. Onko jotain asiaa käsitelty huonosti ja mitä tarvitaan lisää? SA-taso tavoitteena. --PtG (keskustelu) 7. kesäkuuta 2017 kello 19.10 (EEST)

Sen ehkä voisi mainita, että sarkooman aiheuttaja voi mahdollisesti olla retrovirus. Tästä on sanottu esimerkiksi tämä Åbo Akademin projektin kuvauksessa ja tuolla sivulla on myös pari viittausta julkaisuihin, jos satut pääsemään lukemaan niitä. --MiPe ^(wikinät) 8. kesäkuuta 2017 kello 21.20 (EEST)

Vieraslajina -kappaleen lauserakenteita voisi tarkistella; negatiivinen vaikutus parhaimmillaan ? Kerrottaisiinko jossain syödäänkö hauden mätiä, miksi ei ? --Tappinen (keskustelu) 8. kesäkuuta 2017 kello 22.19 (EEST)

Hauen mätiä voi syödä ja se on hyvää. Olli Aulion toimittama Vapaa-ajan kalastaja, luku Saaliin käsittely, sivu 238, Gummerus 1978, ISBN 951-20-1618-4, kelpaa lähteeksi. Itse en söisi keittämättömänä enkä pakastamattomattomana ainakaan Oulujoen enkä Kiiminkijoen vesistöjen hauenmätiä, koska niissä on lapamatoa, mutta tälle ei nyt ole käsillä lähdettä. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 06.42 (EEST)

Lisäsin maininnan mädistä. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 08.42 (EEST)

Pitäisikö saalistusosassa mainita myös "tappajahauet" eli huhut hauen hyökkäämisestä ihmisen kimppuun? Jos asiasta nyt mitään järkevää lähdettä löytyy.--Tanár 10. kesäkuuta 2017 kello 11.50 (EEST)

Kuuluvathan varpaita haukkovat hauet suomalaisten kesäuutisten ikivihreisiin. Erälehden pikkujuttu toissakesältä voisi olla riittävän epäsensationaalinen, mutta tiedä sitten mihin kohtaan artikkelissa tuollaisen ujuttaisi. – Haltiamieli 10. kesäkuuta 2017 kello 18.25 (EEST)

Kiitos linkistä. Aloitin tuon pohjalta ja tein hauen ja ihmisen suhteille yläosion (sen alla on ihmissaalistus, haukisaalistus ja mytologia). --PtG (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 19.04 (EEST)

Ekologiaan pitäisi lisätä luontaiset viholliset, siis muutkin kuin taudit ja kannibalismi. Ainakin linnut kuten haikarat ja petolinnut. Miten lie toisten kalalajien laita? --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 08.56 (EEST) Niiin ja nisäkkäät, saukko? --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 09.20 (EEST)

Jaa, no onhan tuossa tuo osio Paikka ravintoketjussa. Ehkä se riittää noin. Mielestäni tosin pedot ja taudit ovat jossain määrin samassa asemassa. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 09.32 (EEST)

Päälisin puolin näyttä olevan mielestäni ok, ainoastaan tämä kohta jäi kummittelemaan mieleen: "Kaikki evät ovat punaruskeita." Se on kyllä totta ja lähteistetty (katsoin vielä omaa kirjallisuutta ja sielä mainittiin lisäksi, että evät ovat tummaläiskäiset), mutta kuitenkin satojen saatujen haukien kokemuksella evissä on myös vaihtelevasti keltaisia kuvioita. Keltaisille kuvioille kun löytyisi lähde, niin se olisi hyvä, ja pitäisikö myös tummaläiskäisyys lisätä? Keltaiset kuviot on selkeästi nähtävissä kuvissa, mutta ne ei taida riittää lähteeksi, esim hyvä kuva: File:Esox on snow.jpg. Ehkä vielä edellä mainittu/tai samankaltainen kuva, jossa näkyisi koko kalan kylki ja evät olisi vielä hyvä lisä artikkeliin ja olisiko tuo kylkikuvio vertailu kuva parempi oikealla.--Miikalassa (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 18.19 (EEST)

Mielestäni johdanto saisi olla pidempi. --Sblöbö (keskustelu) 7. heinäkuuta 2017 kello 18.22 (EEST)

Juu, teen johdannon yleensä kuntoon, kun artikkeli muuten alkaa olla stabiili. Laajensin sitä siis nyt. --PtG (keskustelu) 14. heinäkuuta 2017 kello 23.02 (EEST)

Tämän kesän haukisensaatio: https://yle.fi/uutiset/3-9726790 Tappajahauet ovat muuttaneet taktiikkaansa eivätkä tyydy enää väijymään ihmisiä vedessä. --Tanár 18. heinäkuuta 2017 kello 10.53 (EEST)

Pidän todennäköisenä, että hauki tunnisti kala-allergikon ja yritti sen avulla pyydystää ison saaliin. Vähän jäi yritys puolitiehen. --PtG (keskustelu) 18. heinäkuuta 2017 kello 11.52 (EEST)

Ainakin artikkelissa hauet ja sen kielilinkeissä mainitaan että E. aquitanicus ja E. cisalpinus ovat tieteelle uusia haukilajeja. Onko niitä pidetty aiemmin hauen muotoina vai onko ne todella löydetty jostain yllättäen? --Höyhens (keskustelu) 27. heinäkuuta 2017 kello 00.07 (EEST)

Hmm, tää E. aquitanicus on ihan uus mullekin, E. cisalpinuksen tuntevat käyttämäni lähteetkin, mutta täytyypä päivitellä asiaa (nyt haukilajeja on ilmeisesti 7). Voisihan tuossa erikseen mainita, että hauesta on tällä vuosituhannella erotettu kaksi uutta lajia. Tosin en ole varma, onko niillä aiemmin ollut virallista asemaa. --PtG (keskustelu) 27. heinäkuuta 2017 kello 07.58 (EEST)

Lisätty maininta. Periaatteessahan ne tosiaan löydettiin vähän yllätäen, kun ruvettii tutkimaan tarkemmin eteläisen Euroopan haukien geneettisiä eroja. Hauen levinnäisyysaluetta tuo ei käsittääkseni kuitenkaan muuta, sillä tätä haukea elää samoilla alueilla kuin noita uusia lajejakin. --PtG (keskustelu) 27. heinäkuuta 2017 kello 21.34 (EEST)