Keskustelu:Fotosynteesi

Eva-Mari Aro (professori, Turun yliopisto, Biokemian laitos) on arvioinut artikkelin aiemman version. Lähde: Koistinen, Olavi: HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on (XLS, rivi 22) Helsingin Sanomat. 30.11.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 20.8.2015.

Artikkelin nimestä

Käsittääkseni fotosynteesi on eri asia kuin yhteyttäminen. Yhteyttämisellä (engl. assimilation) tarkoitettaan minusta sekä fotosynteesiä että kemosynteesiä. Lainaan erästä yhteyttämisen määritelmää: ”Yhteyttäminen. Yksinkertaisten, tavallisesti epäorgaanisten aineiden muuttaminen, syntetisoiminen eliön aineenvaihdunnassa monimutkaisemmiksi orgaanisiksi yhdisteiksi. Vrt. fotosynteesi, kemosynteesi.” Tällä perusteella artikkelin sisältö ei vastaa otsikkoa, joten olisi kai paras siirtää nimelle fotosynteesi? --qWerk 16. lokakuuta 2007 kello 13.36 (UTC)

Tarkemmin katsottuna sama selitys löytyy itse artikkelistakin. --qWerk 16. lokakuuta 2007 kello 13.43 (UTC)

Fotosynteesi olisi tosiaan parempi nimi, koska siitä artikkeli käytännössä puhuu. Kemosynteesistä on oma artikkelinsa. Vastaava englanninkielinen artikkeli on Photosyntesis. --PauliKL (keskustelu) 1. lokakuuta 2015 kello 14.28 (EEST)

Eiköhän tämän voisi tosiaan siirtää nimelle fotosynteesi. Kukaan ei ole vastustanut. Se on tällä hetkellä ohjaussivuna tänne. Yhteyttämisestä voisi olla oma juttunsa. --Höyhens (keskustelu) 1. lokakuuta 2015 kello 14.56 (EEST)

Miten se siirto tapahtuu ja kuka sen tekee? Yhteyttäminen-sivu jäisi varmaan aika lyhyeksi, mutta ehkä siinä voisi olla nykyisen ingressin ensimmäinen ja ehkä viimeinen kappale. --PauliKL (keskustelu) 2. lokakuuta 2015 kello 16.53 (EEST)

Sanontaa neutraalimmaksi?

Onko tuo spesifiointi "evoluutioteorian mukaan" tuossa muodossaan tarpeen artikkelin alkuosassa? Evoluutioteoria ei nykyään yleisen käsityksen mukaan liene mitenkään kyseenalainen, eikä sen takia mikään tasapuolisuus vaadi sen teorialuonteen korostamista erikseen. Samoin lienee endosymbioosin kohdalla. --Urjanhai (keskustelu) 22. joulukuuta 2013 kello 13.23 (EET)

Asiantuntijan arvio

Lähde	Koistinen, Olavi: HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on Helsingin Sanomat. 30.11.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 16.8.2015.
Arvioitu versio	17. marraskuuta 2013
Arvioinnin tekijä	Eva-Mari Aro, Professori, Biokemian laitos, Turun yliopisto
Virheettömyys	2/5: Jo yhteyttämisen määritelmä heti ensimmäisessä lauseessa on outo ja siitä löytyy useita virheitä: Wikipedia sanoo "Yhteyttäminen eli fotosynteesi on biokemiallinen prosessi, jossa kasvisolut tuottavat hiilidioksidista ja vedestä auringon säteilyenergian avulla happea sekä glukoosia, jota kasvi käyttää ravintona. Virheet ensimmäisessä lauseessa: HIILIDIOKSIDIN yhteyttäminen on yhtä kuin fotosynteesi - nyt sekotetaan typen ja rikin yhteyttäminen fotosynteesijuttuun myöhemmässä vaiheessa sekottaen lukijaa entisestään. Fotosynteesi ei ole vain biokemiallinen prosessi vaan hyvin paljolti myös BIOFYSIKAALINEN prosessi. Kasvisolut ovat vastuussa vain noin puolesta maapallon fotosynteesistä - toinen puoli on uhohtunut kokonaan (mm. syanobakteerit bakteerit ja levät suorittavat samanlaista fotosynteesiä kuin kasvit ja sitten on iso joukko muita bakteereja, jotka eivät hajota vettä ja tuota happea fotosynteesissään). Fotosynteesin tuotteet ovat kaikki orgaaniset yhdisteet - ei ainoastaan glukoosi, ja happi vapautuu vedestä fotosynteesin yhteydessä ja on vain fotosynteesin sivutuote (ei tulisi mainita ensimmäisenä fotosybteesin tuotteena, vaikka onkin muovannut evoluution kuluessa elämän kulkua suuresti). Kun "Yhteyttämistä" lukee eteenpäin löytyy matkan varrelta PALJON perustavaa laatua olevia virheitä. Tuli mieleeni, että tämän "yhteyttäminen" kappaleen voisi antaa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tenttikysymykseksi: tehtävänä - korjaa virheet. Tai voisi olla vielä parempi kysymys biologian ja/tai biokemian pääsykokeisiin yliopistoissa.
Kattavuus ja painotus	2/5: Painotukset ovat hyvinkin epäloogisia. Ehkä suurin vika on siinä, että yritetään kattaa kaikki lyhyessä pätkässä, jolloin menee asiat sekaisin.
Lähteistys	1/5: Lähteenä on puutarhakirja 1990-luvun lopusta – ei siis voi odottaakaan mitään selvää kuvausta fotosynteesistä, joka on maapallon monimutkaisin ja tärkein tapahtuma, jota fyysikot, kemistit, biokemistit, molekyylibiologit ja monet muut tutkivat tuhansissa laboratorioissa maapallon jokaisella mantereella.
Tuoreus	1/5: Ikivanhaa tietoa, joka on jo aikoinaan ymmärretty väärin.
Neutraalius	1/5: Kirjoitus on niin ylimalkainen, että siinä on vain vedetty yksinkertaisimmillaan kaikki mutkat suoriksi. Esimerkiksi jutussa on mainittu fotosynteesin keksijäksi yksi henkilö!! Historia kertoo yksiselitteisesti, että fotosynteesin keksijöitä on kymmeniä ja niistä yleensä nostetaan esiin fotosynteesin perusluennoilla noin 5-8 varsinaisina "keksijöinä". Jokaisella osatapahtumalla on satojen vuosien tutkimushistoria ja omat asiantuntijansa. Esimerkiksi fotosynteesissä tapahtuva veden hajotus on edelleenkin arvoitus, sen kemiaa ei tunneta yksityiskohtaisesti vaikka asiasta on julkaistu kymmeniä kirjoja ja tuhansia tieteellisiä artikkeleita.
Selkeys	1/5: En pysty paljoakaan puolustamaan tekstiä, mutta jaaritteleva se ei ole. Tekstissä on kyllä ymmärrettäviä lauseita – äidinkielen kirjoittaminen ei ole ongelma, mutta kokonaisuus on epälooginen, hatara ja todella vanhanaikainen.
Yleisiä kommentteja artikkelista	Fotosynteesi on erittäin monimutkainen tapahtumasarja. Yliopistoissakin, isoissa tutkimusryhmissä, voimme paneutua vain johonkin tiettyyn pieneen osaan koko tapahtumasarjasta ja sen toiminnasta vaihtelevissa ympäristöoloissa. Vaatisi siis kirjoittajalta erityisperehtyneisyyttä kirjoittaa looginen ja opettavainen lyhyt kuvaus fotosynteesistä. Kolleegoideni kirjoittama suomenkielinen fotosynteesin oppikirja ilmestyy ensi vuoden alussa ja siitä saisi varmaan johdanto-osasta hyvän tekstin Wikipediaan nykyisen tilalle.

--Dodi 8238 (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 00.12 (EEST)

Fotosynteesi ja käänteisreaktio

Minun ymmärtääkseni puuraaka-aineen kasvu syntyy fotosynteesillä ja sitoo/tarvitsee aurinkoenergiaa. Kun puuta sitten poltetaan sitoutunut energia vapautuu lämmön muodossa. Voiko sitä sitten kutsua aurinkoenergiaksi ? Esim takalla taloa lämmitetään aurinkoenergialla. Vaikko ei ?

Yhteyttämisen evoluutiovirhe

Onko tuo kohta millään tavalla merkityksellinen tässä artikkelissa? Muutenkin sana "evoluutiovirhe" on melko typerä, sillä ei evoluutio voi tehdä virheitä, koska evoluutiolla ei ole mitään päämäärää. --Subarachnoidhemorrhage (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 19.39 (EET)

Onhan se merkityksellinen. Nykyään tekstiosuus on ok. --Hartz (keskustelu) 29. huhtikuuta 2019 kello 10.56 (EEST)

Artikkelin kehittämiseen lähde

Fotosynteesi. Päivi Sarvikas, Marjaana Suorsa, Eevi Rintamäki. NIDOTTU, suomi, 2017. ISBN 9789515680891 --Hartz (keskustelu) 29. huhtikuuta 2019 kello 11.04 (EEST)