Kesalpiniat
Sivulta puuttuu | Kesalpiniat | ||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||||||
| Riikinkukkopensas (Caesalpina pulcherrima) | ||||||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||||||
 Kesalpiniat Wikispeciesissä |
Kesalpiniat (Caesalpinia) ovat hernekasveihin (heimo Fabaceae eli Leguminosae) kuuluva puuvartissuku. Ainakin keltakesalpiniaa (C. gilliesii) käytetään huonekasvina.[1]
Suvun lajit kasvavat lämpimillä alueilla eri puolilla maapalloa.[2]
Tuntomerkit [muokkaa]
Kesalpiniat ovat melko vaihtelevanlaisia kasveja. Ne ovat puita, pensaita, kiipeileviä ja usein melko piikkisiä köynnöksiä. Useimmat ovat ainavihantia, jotkut pudottavat lehtensä kuivan kauden ajaksi. Lehdet ovat pariliuskaisia, joskus hyvin suuria ja runsaslehdykkäisiä. [3]
Kesalpiniat kukkivat tähkämäisin kukinnoin, jotka sijaitsevat ylimpien lehtien hangoissa. Kukinnot voivat olla hyvin näyttäviä. Terälehdet ovat väriltään enimmäkseen puna-, kelta- tai kermansävyisiä. Terälehdet ovat erillisiä toisistaan. Heteet ovat huomiota herättäviä. Siemenet sijaitsevat hernekasveille tyypillisissä paloissa.[4]
Lajeja [muokkaa]
Kesalpinialajien määrä on n. 70.[5]
- dividivi (Caesalpinia coriaria)
- brasilpuu (bresilja) (C. echinata)
- keltakesalpinia (C. gilliesii)
- riikinkukkopensas (C. pulcherrima)
- sappanpuu (C. sappan) [6]
- C. crista
- C. decapetala
- C. ferrea [7]
Lähteet [muokkaa]
- Botanica. The illustrated A-Z of over 10,000 garden plants and how to cultivate them. Cologne 1999. ISBN 3-8290-3068-1
- Räty, E. ja Alanko, P. 2004: Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliitto. ISBN 951-8942-57-9
