Keltiäinen
| Keltiäinen | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Lasius flavus (Fabricius, 1782) |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
| |
Keltiäinen (Lasius flavus) on pieni, noin 2-4 millimetriä (työläinen) pitkä keltainen ja valonarka muurahainen. Pääasiallisena ravintonaan keltiäinen käyttää usein juurikirvoja ja niiden erittämää mesikastetta. Sen lisäksi se hyödyntää muita ravinnonlähteitä: mitä tahansa makeaa sekä pesään mahdollisesti tunkeutuvia hyönteisiä. Hyvissä olosuhteissa keltiäiset kasvattavat juurikirvoja pesissään ja syövät kesällä niiden mesikastetta ja talvisin itse kirvoja. Tästä syystä keltiäisiä näkee harvoin maan pinnalla muutoin kuin parveiluaikana, joka on Suomessa tyypillisesti elokuussa.
Keltaisen värinsä vuoksi rauhallinen ja konflikteja välttävä keltiäinen sekoitetaan usein Myrmicinae-alaheimon pistävään Myrmica rubra-lajiin[1], jota kansanomaisesti usein nimitetään "kusiaiseksi." Keltiäisellä ei kuitenkaan ole myrkkyä eikä pistintä.
Sivulta puuttuu