Keltamarskinlilja
| Keltamarskinlilja[1] | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Heinäpuukasvit Xanthorrhoeaceae |
| Alaheimo: | Asphodeloideae |
| Suku: | Marskinliljat Eremurus |
| Laji: | stenophyllus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Eremurus stenophyllus |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Keltamarskinlilja tai marskinlilja (Eremurus stenophyllus) on kookas, noin kahden metrin korkuinen kasvi. Se on alun perin lähtöisin Keski-Aasiasta. Nykyisin marskinlilja ja sen suku Eremurus luokitellaan heinäpuukasvien heimoon ja soihtukasvien (Asphodeloideae) alaheimoon.[2]
Ulkonäkö ja kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasvin juuristo muodostuu pienestä nystyrämäisestä maavarresta, johon paksut, mehevät juuret ovat kiinnittyneet. Juuret toimivat vararavintovarastona keväällä, juuri ennen kuin kasvi alkaa kukkia. Entisen ruusukkeen päälle kasvaa joka kevät uusi lehtiruusuke. Lehtien muodostamat ruusukkeen yksittäiset voivat kasvaa metrin pituisiksi ja 10 senttimetriä leveiksi. Ne ovat väriltään sinivirheitä ja kuihtuvat varhain, usein jo kesken kukinnan keskikesällä. Kukat ovat kellomaisia ja muodostavat tiheitä, 1-1,5 metrin pituisia kukintoja. Se kukkii keskikesällä kesä-heinäkuun tienoilla.
Kasvuympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasvi kasvaa ainoastaan auringolta suojatussa, heikkotuulisessa paikassa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 153 monivuotista puutarhakukkaa. Kauppiaitten kustannus OY. ISBN 951-635-218-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
- ↑ Stevens, P. F. (2001-2010): Angiosperm Phylogeny Website (List of Genera in Asphodelaceae) mobot.org. Viitattu 3.4.2010. (englanniksi)
| ||||||||||